Kielitiede:alistus
alistus | subordinaatio
| alistus | |||
| subordinaatio |
Määritelmä
syntaktisen kytkennän tyyppi, jossa kielellinen yksikkö - tyypillisimmin lause - on toisen osa ja siitä riippuvainen
Selite
Lause on rakenteellisesti hallitsevalle lauseelle (päälauseelle) alisteinen, kun se ei voi esiintyä yksin, vaan on kytkeytynyt siihen alistuskonjunktiolla (He said that he was ill) tai (Jos et lopeta, tulet kipeäksi).
Erikieliset vastineet
| teljiba | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| subordination | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- rinnastus (vieruskäsite)
- hypotaksi (alakäsite)
- alisteinen lause
- alistuskonjunktio
- parataksi
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:alistus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alistus.)