Kirjallisuudentutkimus:loitsu

Tieteen termipankista

loitsu

loitsu
Määritelmä suorasanainen tai runomittainen, laulaen tai lausuen esitetty sanakaava, jolla ajatellaan olevan maagisia voimia
Selite

Primitiivisten kulttuurien keskuudessa loitsut ovat olleet tavanomaisia. Noidat ja poppamiehet ovat käyttäneet niitä maagis-rituaalisiin tarkoituksiin. Loitsujen avulla on yritetty parantaa sairauksia, torjua kadehtijoiden pahaa silmää, edistää synnytystä, suojella karjaa pedoilta, varmistaa metsästysonni jne. "Käärmeen sanat" -loitsun vuonna 1666 muistiinmerkitty toisinto alkaa sanoin: ”Mato musta maanalainen,/ koikero kulon sekainen,/ riukuma risuin sekainen,/uiku aitaen alanen.” Suomessa on tallennettu kymmeniä tuhansia loitsuja toisintoineen vuodesta 1564 lähtien ja niitä käsittelee myös H. G. Porthan teoksessaan De poesi Fennica (1766-78).

Maailmankirjallisuuden kuuluisia loitsuja ovat tohtori Faustuksen loitsu Christopher Marlowen draamassa The Tragical History of Doctor Faustus (1604) sekä Shakespearen näytelmään Macbeth (1605-06, suom.) sisältyvät noitien mahtisanat, jotka alkavat seuraavasti (suom. Matti Rossi):

Double, double, toil and trouble
Fire burn, and cauldron bubble.
Taio, loihdi, leiki, liehu,
pala, tuli, pata, kiehu.
Lisätiedot Ks. myös loitsu folkloristiikassa

Erikieliset vastineet

conjuroespanja (español)
sortilegioespanja (español)
incantesimoitalia (italiano)
besvärjelseruotsi (svenska)
Beschwörungsaksa (Deutsch)
Zauberspruchsaksa (Deutsch)
zaklinanijevenäjä (русский)
loitsviro (eesti)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:loitsu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:loitsu.)