Kirjallisuudentutkimus:metafora
metafora
| metafora |
Metafora on epäsuora ja monimerkityksinen kuvailmaisu. Metafora tarkoittaa merkityksen siirtoa, jossa kielellinen ilmaus siirretään tavanomaisesta merkitysyhteydestään ja asetetaan uuden kohteen paikalle. Metafora on keskeinen poeettisen kielen keinoista.
Metaforan olemuksesta ja toimintatavasta on olemassa monia erilaisia teorioita. Vanhimman ja yleisimmin omaksutun, Aristoteleeseen palautuvan käsityksen mukaan metafora on kätketty, ilman kuin-sanaa rakentuva vertaus. Esimerkiksi metafora "olet ruusu" tarkoittaisi silloin vertausta "olet kaunis kuin ruusu" tai "olet kaunis mutta piikikäs kuten ruusu". Max Black esittää teoksessaan Language and Philosophy (1966) vertaamisteorian, jonka mukaan metaforalla on kirjaimellisesti ymmärrettävä, joskin kiertoteitä hankittu merkitys. Tavallaan metafora on lyhennetty, pelkistetty vertaus. Blackin mukaan metafora näyttää itseensä sisältyvän analogian tai kaltaisuuden.
Korvaamis- eli substituutioteorian mukaan metaforassa sana tai ilmaisu on asetettu toisen tilalle. Tämänkin ajattelun lähtökohta on löydettävissä Aristoteleen runousopista, jonka mukaan metafora syntyy, kun asialle annetaan varsinaisesti jollekin muulle kuuluva nimi. I. A. Richardsin kehittelemässä vuorovaikutusteoriassa metaforassa erotetaan kuvattava (tenor) ja kuva (vehicle), joiden interaktion tuloksena metafora toteutuu.
Metaforaa on pidetty erityisesti lyriikalle tunnusomaisena trooppina. Metaforisia ovat esim. ilmaisut "elämän meri, "yön harmaa vaippa", "sydämeni hyppäsi", "luonto hymyili", "my love is a red, red rose (Robert Burns), "apilaniityn valkopäisessä aallokossa/ keinuu herneen vihreä palkovenhe" (Viljo Kajava) tai "iloni on pohjajäätä" (Helvi Iuvonen). Metafora vetoaa sekä älyyn että tunteeseen, ja sen avulla voidaan erilaiset kielelliset merkitykset ovat yhtä aikaa voimassa. Parhaimmillaan metaforalla on kieltä uudistava vaikutus, joka ulottuu yksittäistä runoa paljon laajemmalle alueelle.
Metaforat eivät kuitenkaan ole pelkästään poeettisen kielen ominaisuus, vaan kuuluvat kaikkeen kielenkäyttöön. Yleiskielessä metaforat kuitenkin usein kuluvat jatkuvassa käytössä, jolloin ne automatisoituvat ja niiden ilmaisullinen teho katoaa. Monet jokapäiväisen kielen ilmauksista, kuten esim. "pöydänjalka", "suonsilmä" tai "hallitus kaatui" ovat metaforia, vaikka niitä ei sellaiseksi heti tunnista. Usein kaunokirjallisuus kuitenkin onnistuu näyttämään tutut ilmaisut uudesta näkökulmasta, jolloin niiden metaforisuus syntyy uudelleen. "Olen yhtä tyhjän kanssa" (Pentti Saarikoski).Erikieliset vastineet
| metaphor | englanti (English) | |
| metáfora | espanja (español) | |
| metafora | italia (italiano) | |
| métaphore | ranska (français) | |
| metafor | ruotsi (svenska) | |
| Metapher | saksa (Deutsch) | |
| metafora | venäjä (русский) | |
| metafoor | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:metafora. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafora.)