Perinnön/kulttuuriperinnön käsitteestä

Perintö-käsitteen määritelmä (tai sen luonnos) yrittää nyt tavoittaa perinnöntutkimuksessa viljeltyä määrittelyä, jossa perintö ymmärretään tekemiseksi ei olemiseksi ja korostetaan sen prosessimaista luonnetta. Prosessin voi tietysti korvata jollain muulla sanalla, kuten ilmiö tms., jotta sen ero itse perintöprosessiin [heritagization? vai onko tämäkin oma käsitteensä: "perinnöllistyminen", "perintöytyminen"?] tulisi selvemmäksi? Lisäsin käsitteelle toiseksi nimitykseksi myös kulttuuriperinnön, koska sitäkin sanaa tästä laajemmasta käsitteestä käytetään ja suomen kielessa toistaiseksi puhutaan yleisesti kulttuuriperinnön tutkimuksesta (erikseen kirjoitettuna). Käsitesivu määritelmineen ei ole tietenkään valmis, ja koska kyseessä on keskeinen käsite tai pikemminkin käsitekimppu (ml. esim. se perintöprosessi), niin näistä täytyy luonnollisesti keskustella ja avata sitä, mitä itse kukin ajattelemme.

Kulttuuriperinnön käsitteen määrittelyä (suppeammassa merkityksessä) ei myöskään tarvitse jättää folkkareille, mutta voimme käyttää jo olevia määritelmiä ja ikään kuin 'vetää' ne myös osaksi perinnöntutkimuksen käsitteistöä. Kulttuuriperintö on mielestäni määritelty folkloristiikassa nimenomaan tätä perinnön käsitettä suppeammin, minkä takia merkitsin sen perintö-käsitteen alakäsitteeksi. Mikään ei estä meitä luomasta myös omaa käsitesivua kulttuuriperinnölle (luonnonperinnön vieruskäsitteenä), on varmasti hyväkin tehdä niin.

Tai sitten voi lähteä tiukemmin siitä ajatuksesta, että perintö on se, mitä perintöprosessissa syntyy, esim:

menneisyydestä muistuttavat/menneisyyteen viittaavat/menneisyyttä käyttävät/uusintavat merkitykset ja representaatiot, jotka välitetään nykyisyyteen/rakennetaan nykyisyydessä esineiden, ympäristöjen, maisemien, perinteiden, tapojen, muistelun/muistamisen ja kertomusten kautta

Määritelmää täytyy joka tapauksessa avata selitteessä, näin keskeisen käsitteen kohdalla ehkä vähän pidemminkin.