Ehdotus

    Morfologia, muoto-oppi


    Määritelmä

    1. kielen muotojärjestelmä, sanojen sisäinen rakenne

    2. kielitieteen osajärjestelmä, jossa tutkitaan kielen morfeemeja, eli sanojen sisäisen rakenteen osajärjestelmää kielessä


    Lisätiedot

    Luonnolliset kielet ovat järjestelmiä, joissa on toistuvia ilmiöitä, jotka ovat kuvattavissa. Kielijärjestelmä on monitasoinen ja joustava ja se on jaoteltu kielitieteessä erilaisiin osajärjestelmiin. Osajärjestelmistä muodolliset tutkivat kielen aineellista muotoa ja merkitystä tutkiva osajärjestelmä merkityksiä. Morfologia selvittää mitä morfeemeja kielessä on, mitkä ovat niiden variantit ja miten ne yhdistyvät keskenään ja lisäksi morfologisen järjestelmän menneisyyttä ja muutosta.

    Morfeemit ovat kielen pienimpiä yksiköitä, joilla on merkitys tai kieliopillinen tehtävä, esimerkiksi sanavartalo tai jokin pääte, yhdessä ne muodostavat sanoja, koko sanavaraston, leksikon. Morfeemit voivat olla vapaita tai sidonnaisia, eli ne voivat esiintyä myös yksinään lekseemeinä (esim. suomen sanavartalot) tai vain toisten morfeemien kanssa (esim. suomen päätteet). Suomen kielessä on kuudenlaisia morfeemeja: vartaloita, johtimia, tunnuksia, päätteitä ja kahdenlaisia liitteitä (yksittäisissä sanoissa esiintyy lisäksi jäännösmorfeemeja: vanhurskas). Morfeemien fonologisen rakenteen ja vaihtelun tutkimus kytkee morfologian ja fonologian toisiinsa.


    Vieraskieliset vastineet

    morphology englanti

    morfologi ruotsi


    Lähikäsitteet

    Fonologia

    Lekseemi

    Leksikko

    Morfologia

    Morfosyntaksi

    Syntaksi


    Käytetyt lähteet

    KarlssonF2004

    LaaksonenK&LiekoA2003

    Tsarmant (keskustelu)25. marraskuuta 2015 kello 14.14