Kasvupaikan ja biotoopin suhde

Onko kasvupaikka-termi biotoopin vastine kasvitieteessä? Kyselin sähköpostitse biologian asiantuntijaryhmän käsityksiä termeistä kasvupaikka ja biotooppi. Sain mm. tällaisen vastauksen:

Kasvupaikka on homogeeninen kohde kasvupaikkojen mosaiikissa, jonka voi määritellä abioottisten ympäristötekijöiden (maaperän muodon, kallioperän, maalajin, pH:n, hydrologian, eksposition ym.) perusteella. Tietyllä kasvupaikalla esiintyy bioottinen lajisto (kasvisto, sienet ja fauna), jolla on sille sopiva kasvupaikkavaatimus (kääntäen lajisto myös indikoi olosuhteita). Lajisto runsaussuhteineen on kuitenkin vaihtelevaa eri kasvustoissa. Ihmistoiminta tuottaa uusia kasvupaikkoja.

Kasvupaikkoja on luokiteltu kasvupaikkatyypeiksi (metsätyypit). Ne ovat vielä alueellisia ja oletus on, että suurilmasto on vakio. Jos sukkessio saa edetä rauhassa, päädytään samanlaiseen lopputilanteeseen.

Saksan kielen Biotop on käännös kasvupaikasta. Saksalaisessa biotoopissa on 50/50 kasvillisuutta mukana. Vastaavasti EU-direktiivit ovat tuoneet mannereurooppalaiset biotoopit Suomeen (harvinaisten kasvupaikkojen seuranta). Euroopan ulkopuolella biotooppi korostaa usein voimakkaiden kilpailijoiden tai vallitsevien kasvumuotojen osuutta maastossa.

Sukkession ja erilaisten häiriöiden vuoksi samalla kasvupaikalla voi esiintyä useita kasviyhdyskuntia. Niitä luetaan eri biotooppeihin (lehtimetsä/havumetsä, heinikko/varvikko). Jos dominanteilla kasvilajeilla on laajat toleranssit, sama kasvillisuus voi ulottua yli kasvupaikkarajojen (esim. metsätyypin määritys).

Suomessa ja Ruotsissa (osittain myös Venäjällä) kasvupaikka/ståndort on merkittävä, koska se on kasvillisuuuskäsityksen perusta. Kasvupaikkaoppi on vaikuttanut biotooppi- ja kasvillisuuskäsityksiin.