Foneeminen kääntäminen ja foneeminen käännös

Foneemisen käännöksen tapauksessa lähtisin ensin määrittelemään foneemista kääntämistä (prosessia) ja sen kautta määrittämään tuloksen (foneeminen käännös).

foneeminen kääntäminen käännösstrategia, joka pyrkii säilyttämään lähtötekstin äänneasua vastaavat äänteet niin, että tuloteksti kuulostaisi samankaltaiselta kuin lähtöteksti

Selite: Foneeminen kääntäminen on yksi seitsemästä André Lefeveren (1975) mainitsemasta runouden käännösstrategiasta, jotka hän erotti Catulluksen 64. runon vuosien 1870 ja 1970 välillä tehdyistä englanninnoksista. Lefevere pitää sitä lähinnä kuriositeettina, joka voi yksittäisissä tapauksissa toimia. Tarkkojen äännevastaavuuksien tavoittelu sanoissa merkityksen ja sisällön välittämisen sijaan voi tehdä tulotekstistä lukijalle vaikeasti ymmärrettävän. Tällainen kääntäminen on mielekästä vain, kun oletetaan lähtötekstin äänneasun kantavan erityistä merkitystä.

Pohdintaa: Rajaako liikaa jos määritelmään laittaisi runouden käännösstrategia tai runoissa käytettävä käännösstrategia? En ole varma siitä, onko missään rajattu sitä pelkästään runojen kääntämisessä käytettäväksi, joten ehkä riittänee, että selitteestä tulee ilmi termin syntyperä ja käyttöyhteys.

foneeminen käännös foneemisen kääntämisen tulos

Lähteet: MonAKO

Shuttleworth, Mark & Cowie, Moira. 1997: s. 124-125 Dictionary of translation studies. Manchester: St. Jerome.

Lefevere, André. 1975: s. 95-96 Translating Poetry: Seven Strategies and a Blueprint, Assen & Amsterdam: Van Gorcum.

Kristensen, Jaana. 1995: luku 3.4. Yleisen kirjallisuustieteen sivulaudaturtyö, Tampereen yliopisto http://people.uta.fi/~lijakr/h12.html