Paradigman käsitteestä

    Paradigman käsitteestä

    Hei!

    Osallistuin tänä syksynä Kaarina Pitkänen-Heikkilän termityön kurssille ja Kaarinan ehdotuksen mukaisesti esittelen täällä keskustelusivulla omaa määritelmääni paradigman käsitteestä, josko siitä viriäisi mahdollisesti lisättävää filosofian alueelta löytyvälle sivulle tai muuten vain kommentoitavaa. Teen väitöskirjaa politiikan tutkimuksen alalta ja selvitän tutkimuksessani tanssin ja politiikan prosessien likeisyyttä tiettyjen teorioiden valossa. Käsittelen väitöskirjassani erityisesti Hannah Arendtin, Giorgio Agambenin ja Jean-Luc Nancyn ajattelua.

    Tässäpä siis kurssille työstämäni määritelmä:

    Määritelmä: 1) tutkijayhteisössä jaettujen käsitysten, uskomusten ja normien järjestelmä 2) esimerkki

    Selite: Paradigmalla viitataan tieteen kontekstissa yleisesti Thomas Kuhnin klassikkoteokseen The Structure of Scientific Revolutions. Tieteen kehitystä määrittävät Kuhnin mukaan nk. normaalitieteen kaudet, jolloin tutkijat seuraavat vallitsevaa toiminta- ja ajattelutapaa eli paradigmaa. Kun tämä tieteellisen toiminnan viitekehys kyseenalaistetaan ja tilalle astuu uusi oppirakennelma, puhutaan paradigman vaihdoksesta. Itse sana tulee kreikan kielen esimerkkiä tarkoittavasta sanasta παράδειγμα (paradeigma), joka on johdettu verbistä παραδείκνυμι (paradeiknumi), eli ’osoittaa’ tai tarkemmin ’osoittaa viereen’. Paradigmalla voidaankin tarkoittaa myös esimerkkiä tai näytettä, joka itsensä ohella osoittaa tai tekee näkyväksi koko sen joukon, johon kuuluu. Tässä mielessä paradigma voi tarkoittaa teoreettista malliesimerkkiä, joka selittää tai tarkentaa edustamaansa ilmiötä.

    Vieraskieliset vastineet: paradigm (ruotsi, englanti), paradigma (espanja, italia)

    Tärkeimmät lähikäsitteet: viitekehys, malli, osa, esimerkki

    Käytetyt lähteet:

    Agamben, G. (2002). What Is a Paradigm. European Graduate School Video Lectures. Agamben, G. (2018). Karman, A Brief Treatise on Action, Guilt, and Gesture. Stanford University Press. Kuhn, T. (1962). The Structure of Scientific Revolutions. University of Chicago Press.

    Ykkösmääritelmäni on siis kuhnilaisen normaalitieteen osalta samankaltainen kuin jo termipankista löytyvä määritelmäkin. Kakkosmääritelmäni osalta avaan kuitenkin selitteessä enemmän sanan etymologian kautta tuota esimerkillisyyttä, jota erityisesti Agamben on käsitellyt pariin otteeseen. Tuossa videoluennossaan hän analysoi paradigmaattisuutta esimerkiksi Foucault'n ajattelussa. Video löytyy mm. Youtubesta. Huomasin, että termipankissa on ykkösmääritelmäksi asetettu 'teoreettinen malliratkaisu', mutta selite viittaa lähinnä tuohon Kuhnin tunnettuun tieteen paradigma -ajatukseen.

    Ystävällisin terveisin, Katarina

    Katarina Sjöblom (keskustelu)13. joulukuuta 2018 kello 12.15

    Hei,

    En ollutkaan tietoinen tuosta toisesta merkityksestä. Hyvä, kyllä tämä sopii minun puolestani. Onko sinulla muokkausoikeudet alueelle? Jos, voit muokata sivua itse. Muussa tapauksessa minä voin tehdä sen ehdotuksesi mukaan.

    Parhain terveisin, Markku Roinila

    Markku Roinila (keskustelu)3. tammikuuta 2019 kello 15.28

    Hei Markku,

    Kiitos viestistä! Pahoittelut viivästyneestä vastauksesta, en ollut huomannut tätä viestiä.

    Minulla ei ole muokkausoikeuksia alueelle, joten voinet muokata selitettä parhaaksi katsomallasi tavalla.

    Ystävällisin terveisin, Katarina

    Katarina Sjöblom (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 11.22

    Hei,

    Lähteistä vielä sen verran, että tuo Agambenin 'What is a Paradigm?' löytyy itse asiassa esseemuotoisena hänen metodologiaa koskevasta teoksestaan 'The Signature of All Things', eli sen voisi ehkä laittaa tuon videoluennon sijaan lähteeksi. Eli:

    Agamben, G. (2009). The Signature of All Things: On Method. New York: Zone Books.

    En ole varma, onko tuota Karmania tarpeen ilmoittaa erikseen lähteenä. Tämä paradigmaattinen 'metodi' on tosiaan ollut Agambenilla käytössä jo iänikuiset ajat. Esim. homo sacer, Muselmann, (kuoleman)leiri, runo tai tanssi ovat siis Agambenin ajattelussa tietysti konkreettisia ilmiöitä, tapahtumia tai ylipäätään toiminnan muotoja, mutta luovat samalla laajemman problematisoinnin kontekstin ja valottavat esim. vallan muotoja tai mekanismeja.

    Katarina Sjöblom (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 12.28

    Hyvä, kiitos! Voidaan tehdä kyllä niinkin että muotoilet lisäyksen (se on sinulle paljon helpompaa kuin minulle, kun en tunne Agambenia), laitat sen vastaukseksi tähän ja minä sitten lisään sen Termipankkiin. Kuinka vain.

    Markku Roinila (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 14.20

    Hei,

    Selvä, mietin vielä hieman muotoilua ja lähetän tänne sitten oman versioni termipankkiin lisättäväksi!

    Katarina Sjöblom (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 15.12

    Hienoa, kiitos!

    Markku Roinila (keskustelu)29. tammikuuta 2019 kello 15.42

    Hei,

    Pahoittelut viivästyksestä. Mietin, että määritelmien 1 ja 2 järjestystä voisi vaihtaa, kun tuo kuhnilainen määritelmä kuitenkin on yleisesti tunnetumpi. Niinpä lisäsin tuosta Agambenin käyttämästä määritelmästä vähän tekstiä selitteen loppuun. Innostuin myös vähän muokkaamaan tuota jo olemassaolevaa selitettä lähinnä kielellisesti, sisältöä en sinänsä muuttanut. Mielestäni lähteisiin voisi tuon Agambenin What is a Paradigm -esseen lisäksi lisätä Kuhnin teoksen The Structure of Scientific Revolutions, joten lisäsin ne lähteisiin. Eli tässä ehdotukseni:

    1. tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus 2. teoreettinen malliratkaisu tai esimerkki

    Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman maailmasta ja määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tällaisia reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset sekä erilaiset sosiaalipsykologiset seikat. Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu viitekehys, joka rajaa tieteellisen työn käytäntöä. Tieteen kehityksessä on Kuhnin mukaan pitkiä normaalitieteen kausia, jolloin tutkijat tyytyvät toimimaan hallitsevan paradigman sisällä, mutta kehitykseen kuuluu myös epäjatkuvuuskohtia, vallankumouksellisia kausia. Tieteelliset vallankumoukset murtavat hallitsevan paradigman ja tieteen tekemisen painopisteet muuttuvat. Vähitellen syntyy uusi paradigma ja tieteen tekeminen siirtyy uuteen normaalitieteen vaiheeseen.

    Itse sana paradigma on peräisin kreikan kielen esimerkkiä tarkoittavasta sanasta paradeigma, joka on johdettu verbistä paradeiknumi, eli ‘osoittaa’ tai tarkemmin ‘osoittaa viereen’. Paradigman voidaankin katsoa tarkoittavan laajan tiedeyhteisössä jaetun oppirakennelman lisäksi myös suppeampaa mallia tai metodia. Erityisesti Giorgio Agamben (s. 1942) on painottanut Kuhnin käyttäneen paradigma-käsitettä sanan etymologiaan viittaavassa rajatummassa merkityksessä. Agamben itse määrittelee paradigman esimerkiksi, joka itsensä ohella tekee näkyväksi koko sen joukon, johon kuuluu. Paradigma ei siis kuvaa osaa suhteessa kokonaisuuteen tai toisinpäin, vaan osaa suhteessa osaan. Agamben itse käyttää ‘paradigmaattisuutta’ metodina kuvatessaan yksittäisten esimerkkien, kuten keskitysleirin tai roomalaisen homo sacer -hahmon kautta sitä laajempaa vallan ja kurinpidon logiikkaa, jota nämä esimerkit edustavat.

    Lähteet: Agamben, G. (2009). The Signature of All Things: On Method. New York: Zone Books Kuhn, T. (1962). The Structure of Scientific Revolutions. University of Chicago Press.

    Katarina Sjöblom (keskustelu)8. helmikuuta 2019 kello 11.03

    Paljon kiitoksia! Muokkasin sivua ehdottamallasi tavalla. Kerro vaan jos jotakin muuta parannettavaa sattuu silmään.

    t. MR

    Markku Roinila (keskustelu)11. helmikuuta 2019 kello 21.09