Uskontotiede:pyhä

    Tieteen termipankista

    pyhä

    pyhä
    Määritelmä

    1) erilleen asetettu asia tai idea, jota pidetään yhteisöllisesti perustavanlaatuisena, 2) jumalallinen ja

    hämmästyttävä toiseus
    Selite

    Uskontotieteessä pyhä on analyyttisenä käsitteenä ymmärretty pääasiassa kahdella toisistaan

    poikkeavalla tavalla: sosiologis-antropologisesti ja fenomenologisesti. Ensimmäisessä pyhää pidetään yhteisölle keskeisen tärkeänä, mutta yhteisön luomana asiana. Tällöin pyhä ei liity välttämättä uskontoon. Jälkimmäisessä pyhä paikannetaan puolestaan uskonnolliseen kokemukseen yliluonnollisen toiseuden kohtaamisessa ja pyhällä ajatellaan usein olevan ylikulttuurinen olemus. Näiden lisäksi pyhä on tärkeä arkikielen käsite, jossa se saa omat merkityksensä kieliyhteisöstä riippuen. Myös niihin on kohdistettu uskontotieteellistä tutkimusta.
    Lisätiedot

    Kirjoittaja: Tuomas Äystö


    Kirjallisuutta:

    Anttonen, Veikko. 1996. Ihmisen ja maan rajat: ’pyhä’ kulttuurisena kategoriana. Helsinki: SKS.

    Durkheim, Émile. 1980 (1912). Uskontoelämän alkeismuodot. Helsinki: Tammi.

    Eliade, Mircea. 2003 (1957). Pyhä ja profaani. Helsinki: Loki-kirjat.

    McCutcheon, Russell T. 1997. Manufacturing Religion: The Discourse on Sui Generis Religion and the Politics of Nostalgia. Oxford: Oxford University Press.

    Otto, Rudolf. 1926. Das Heilige. Über das Irrationale in der Idee des Göttlichen und sein Verhältnis zum Rationalen. Gotha: Leopold Klotz Verlag.

    Käytetyt lähteet

    Anttonen2010, Laitila2004

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Uskontotiede:pyhä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:pyhä.)