Uskontotiede:pyhä

Tieteen termipankista

pyhä

pyhä
Määritelmä

1) erilleen asetettu asia tai idea, jota pidetään yhteisöllisesti perustavanlaatuisena, 2) jumalallinen ja

hämmästyttävä toiseus
Selite

Uskontotieteessä pyhä on analyyttisenä käsitteenä ymmärretty pääasiassa kahdella toisistaan

poikkeavalla tavalla: sosiologis-antropologisesti ja fenomenologisesti. Ensimmäisessä pyhää pidetään yhteisölle keskeisen tärkeänä, mutta yhteisön luomana asiana. Tällöin pyhä ei liity välttämättä uskontoon. Jälkimmäisessä pyhä paikannetaan puolestaan uskonnolliseen kokemukseen yliluonnollisen toiseuden kohtaamisessa ja pyhällä ajatellaan usein olevan ylikulttuurinen olemus. Näiden lisäksi pyhä on tärkeä arkikielen käsite, jossa se saa omat merkityksensä kieliyhteisöstä riippuen. Myös niihin on kohdistettu uskontotieteellistä tutkimusta.
Lisätiedot

Kirjoittaja: Tuomas Äystö


Kirjallisuutta:

Anttonen, Veikko. 1996. Ihmisen ja maan rajat: ’pyhä’ kulttuurisena kategoriana. Helsinki: SKS.

Durkheim, Émile. 1980 (1912). Uskontoelämän alkeismuodot. Helsinki: Tammi.

Eliade, Mircea. 2003 (1957). Pyhä ja profaani. Helsinki: Loki-kirjat.

McCutcheon, Russell T. 1997. Manufacturing Religion: The Discourse on Sui Generis Religion and the Politics of Nostalgia. Oxford: Oxford University Press.

Otto, Rudolf. 1926. Das Heilige. Über das Irrationale in der Idee des Göttlichen und sein Verhältnis zum Rationalen. Gotha: Leopold Klotz Verlag.

Käytetyt lähteet

Anttonen2010, Laitila2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Uskontotiede:pyhä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:pyhä.)