Teologia:rekognitio
rekognitio | hyväksyvä tunnustaminen
rekognitio | |||
hyväksyvä tunnustaminen |
Kreikan termit anagnorisis ja epignosis sekä latinan termit agnitio ja rekognitio sisältävät Aristoteleella, roomalaisessa oikeudessa ja Uudessa testamentissa ajatuksen hyväksyvästä tunnustamisesta eli rekognitiosta. Kyseessä on yleensä tiedollinen muutos, joka samalla aiheuttaa normatiivisen statuksen muutoksen tunnustetussa kohteessa ja usein myös tunnustajassa itsessään. Esimerkiksi oikeudellisessa adoptiossa syntyy näin vanhempi - lapsi -suhde ja Jumalan tunnustamisessa uskomisen ja ryhmäjäsenyyden status. Hyväksyvään tunnustamiseen liittyy myös kerronnallinen käänne esim. Joosefin veljien tunnistaessa Joosefin Egyptissä (Apt. 7:13, verbi anagnorizesthai).
Modernina aikakautena rekognition ja tunnustamisen käsite on muun muassa Hegelin vaikutuksesta tärkeä oikeustieteessä, valtio-opissa ja filosofiassa. Teologinen hyväksyvän tunnustamisen käsite elää näiden alojen kanssa vuorovaikutuksessa ja samalla omaa käsitehistoriaansa jatkaen. Teologian terminologiassa on tärkeä erottaa tunnustamisen erilaiset käsitteelliset hahmot, kuten synnintunnustus ja oikean opin tunnustaminen (molemmat confessio). Rekognitio on näistä hahmoista erillinen tunnustamisakti, jossa painottuvat tiedollinen tunnistaminen ja hyväksyvä liittyminen kohteeseen.Erikieliset vastineet
recognition | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Teologia:rekognitio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:rekognitio.)