Taidehistoria:ulkoilmamaalaus

    Tieteen termipankista

    ulkoilmamaalaus | plein air -maalaus

    ulkoilmamaalaus
    plein air -maalaus
    Määritelmä 1800-luvulla käyttöön tullut maalaustapa, jossa maisemat, maisemaan sijoitetut henkilöhahmot ja luontoon liittyvät aiheet maalataan alusta loppuun saakka ulkona luonnonvalossa
    Selite

    Ulkoilmamaalaus omaksuttiin vähin erin 1800-luvun loppupuolta kohti. Jo 1800-luvun alussa osa englantilaisista taiteilijoista (esim. John Constable 1776–1837 ja William Turner 1775–1851) harrastivat ulkona työskentelyä, mutta silti vielä vuosisadan puolivälissä lopulliset teokset maalattiin säännönmukaisesti sisällä ateljeessa. Varsinaista ulkoilmamaalausta pidetään ranskalaisena ilmiönä. Sen aloittajia olivat Barbizonin koulukunnan taiteilijat ja impressionistit. Miltei pakollista teoksen maalaamisesta alusta loppuun asti ulkona tuli 1870–1880-luvuilla. Tällöin monissa Ranskan, Englannin ja Pohjoismaiden taiteilijasiirtokunnissa harjoitettiin järjestelmällisesti ulkoilmamaalausta.

    Ulkoilmamaalauksen tunnuspiirteinä on pidetty spontaania maalaustapaa ja aiempaa vaaleampaa ja kirkkaampaa väriasteikkoa. Osaltaan menetelmän yleistymiseen ja vakiintumiseen vaikuttivat tehdasvalmisteisten putkiloissa myytävien öljyvärien ja kokoontaitettavien maalaustelineiden tulo markkinoille. Ne helpottivat taiteilijoiden työtä ja mahdollistivat nopean alla prima -maalauksen.
    Lisätiedot ransk. en plein air = ulkona, ulkoilmassa

    Erikieliset vastineet

    en plein airenglanti (English)
    plein air paintingenglanti (English)
    peinture en plein airranska (français)
    Freilichtmalereisaksa (Deutsch)
    Pleinairmalereisaksa (Deutsch)
    пленэрvenäjä (русский)
    plenäärviro (eesti)
    vabaõhumaalviro (eesti)

    Käytetyt lähteet

    Konttinen&Laajoki2000

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 4.11.2024: Taidehistoria:ulkoilmamaalaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:ulkoilmamaalaus.)