Taidehistoria:trompe l’œil
trompe l’œil



| trompe l’œil |
maalaus tai sen osa, jossa on pyritty pettävän todellisuusvaikutelman luomiseen
Tavanomainen keino pettävän todellisuusvaikutelman luomiseen on illuusio kolmiulotteisuudesta. Se voidaan luoda yksittäiseen, itsenäiseen taideteokseen, tai se voi olla osana esimerkiksi arkkitehtonista kokonaisuutta. Usein esimerkiksi renessanssi- tai barokkitaiteessa trompe l’œil -maalaus sijoitettiin jonkin arkkitehtonisen tilan kuten kirkon, palatsin tai muun juhlavan tilan sisäkattoon niin, että arkkitehtonisista aineksista ja maalatusta osasta syntyi ehjä kokonaisuus. Katsojan oli vaikea erottaa täsmällistä kohtaa, mihin esimerkiksi pylväät ja kattorakenteisiin sijoitetut kolmiulotteiset veistokset päättyivät ja mistä maalaus alkoi. Myös moderni taide ja esimerkiksi graffitit ovat hyödyntäneet trompe l’œil -efektiä.
Trompe l’œil -maalausten historiaan liittyy monia humoristisia anekdootteja, kuten Giorgio Vasarin (1511–1574) kertomus siitä, miten Giotto (1266–1337) teki opettajalleen Cimabuelle (1240–1302) kepposen maalaamalla kärpäsen Cimabuen maalaaman henkilökuvan nenän päälle. Kärpänen oli niin aidon näköinen, että palatessaan jatkamaan työtään Cimabue yritti hätistellä kärpästä pois kunnes tajusi sen olevankin maalattu.
ransk. trompe l’œil = pettää silmää; näköharha
Erikieliset vastineet
| trompe l’œil | englanti (English) | |
| trompe l’œil | ranska (français) | |
| trompe l’œil | ruotsi (svenska) | |
| обманка | venäjä (русский) | |
| тромплёй | venäjä (русский) |
Käytetyt lähteet
Konttinen&Laajoki2000, TheOxfordDictionaryofArt2004
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Taidehistoria:trompe l’œil. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:trompe l’œil.)