Taidehistoria:menora
menora
| menora | |||
| menorah |
seitsenhaarainen, usein symmetrinen kynttilänjalka, joka on juutalaisuuden vertauskuva
Menora on paitsi käyttö- ja koriste-esine synagogissa ja kodeissa, myös muun muassa arkkitehtuurissa ja kuvataiteessa sekä rahoissa ja heraldiikassa toistuva koristeaihe. Sillä on keskeinen symboliarvo sekä muinaisessa että modernissa juutalaisuudessa. Menoralla on useita symbolimerkityksiä. Sen muoto viittaa esimerkiksi elämänpuuhun ja viikon seitsemään päivään, joista keskimmäinen / ylin on sapatti. Menoran valo edustaa viisautta, valistusta ja tietoa. 1800-luvulla sionistit ottivat menoran tunnuksekseen, ja 1900-luvulla siitä tuli Israelin valtion virallinen tunnuskuva.
Ensimmäisen kerran menora mainitaan Mooseksen kirjassa (2. Moos. 25:31–40), jossa se kehotetaan valmistamaan kullasta. Sellainen oli muinaisessa Jerusalemin temppelissä. Tavallisesti menorat kuitenkin valmistetaan esimerkiksi hopeasta tai messingistä, mutta materiaalit samoin kuin menoran koko voivat vaihdella. Usein menoran jalusta on kahdeksankulmainen. Alun perin menorassa poltettiin puhdistettua oliiviöljyä, mutta nykyisin yleensä kynttilöitä. Myös kristillisissä kirkoissa saatetaan käyttää menora-tyyppistä kynttilänjalkaa. Sen katsotaan symboloivan sidettä vanhan ja uuden liiton välillä tai Mooseksen kohtaamaa palavaa pensasta. Ortodoksisessa kirkossa käytetään alttaripöydän päällä tai takana seitsenhaaraista kynttilänjalkaa, jonka muoto vaihtelee.
hepr. menora
Erikieliset vastineet
| menorah | englanti (English) | |
| menora | ruotsi (svenska) | |
| menorah | ruotsi (svenska) | |
| Menora | saksa (Deutsch) | |
| менора | venäjä (русский) | |
| menoraa | viro (eesti) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.2.2026: Taidehistoria:menora. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:menora.)