Taidehistoria:ilma

    Tieteen termipankista

    ilma

    Suuri ehtoollispeite eli ilma. Vaaleansinistä silkkiripseä, orvokkiaiheinen kirjonta varsi- ja häivepistoilla. 1800-1900-lukujen vaihde, Sortavalan piispantalolle lahjoittanut Elisabeth Hallonblad. RIISA - Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmat. Kuva: Henna Hietainen.
    ilma
    Määritelmä ortodoksisessa kirkossa käytettävä suorakaiteen muotoinen liturginen tekstiili, jota kutsutaan myös suureksi ehtoollispeitteeksi
    Selite Ilma, yksi ehtoollispeitteistä, on suorakaiteen muotoinen, suurehko liina, joka koristellaan esimerkiksi risti- ja viiniköynnösaihein. Ilman vanhin tarkoitus on ollut suojata ehtoollisleipä ja -viini hyönteisiltä, mutta sille on annettu myös symbolisia merkityksiä. Sen katsotaan kuvaavan Kristuksen käärinliinoja tai haudan suulla ollutta kiveä. Ilmaa käytetään useissa yhteyksissä. Liturgiajumalanpalveluksen valmistelevassa osassa sillä peitetään ehtoollismalja ja diskos, pappeuden sakramentissa papiksi vihittävän pää ja papin hautajaisissa vainajan kasvot.
    Lisätiedot muinaiskreik. aer, kreik. aeras = ilma; ven. vozduh = ilma.

    Erikieliset vastineet

    aerenglanti (English)
    aërenglanti (English)
    αέραςkreikka (ελληνικά)
    воздухvenäjä (русский)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Kemppi&Sturm&Säppi&Thomenius1997, Arseni1999

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Taidehistoria:ilma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:ilma.)