Taidehistoria:ilma

Tieteen termipankista

ilma

Suuri ehtoollispeite eli ilma. Vaaleansinistä silkkiripseä, orvokkiaiheinen kirjonta varsi- ja häivepistoilla. 1800-1900-lukujen vaihde, Sortavalan piispantalolle lahjoittanut Elisabeth Hallonblad. RIISA - Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmat. Kuva: Henna Hietainen.
ilma
Määritelmä ortodoksisessa kirkossa käytettävä suorakaiteen muotoinen liturginen tekstiili, jota kutsutaan myös suureksi ehtoollispeitteeksi
Selite Ilma, yksi ehtoollispeitteistä, on suorakaiteen muotoinen, suurehko liina, joka koristellaan esimerkiksi risti- ja viiniköynnösaihein. Ilman vanhin tarkoitus on ollut suojata ehtoollisleipä ja -viini hyönteisiltä, mutta sille on annettu myös symbolisia merkityksiä. Sen katsotaan kuvaavan Kristuksen käärinliinoja tai haudan suulla ollutta kiveä. Ilmaa käytetään useissa yhteyksissä. Liturgiajumalanpalveluksen valmistelevassa osassa sillä peitetään ehtoollismalja ja diskos, pappeuden sakramentissa papiksi vihittävän pää ja papin hautajaisissa vainajan kasvot.
Lisätiedot muinaiskreik. aer, kreik. aeras = ilma; ven. vozduh = ilma.

Erikieliset vastineet

aerenglanti (English)
aërenglanti (English)
αέραςkreikka (ελληνικά)
воздухvenäjä (русский)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Kemppi&Sturm&Säppi&Thomenius1997, Arseni1999

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Taidehistoria:ilma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:ilma.)