Taidehistoria:abramtsevon taiteilijasiirtokunta

    Tieteen termipankista

    Abramtsevon taiteilijasiirtokunta

    Abramtsevon vuonna 1882 valmistunut taiteilija Viktor Vasnetsovin suunnittelema kirkko. Kuva: Ludvig14. CC BY-SA 4.0.
    Valentin Serov maalasi Abramtsevossa 11-vuotiaan Vera Mamontovan (1875–1907) muotokuvan Tyttö ja persikat vuonna 1887. Öljymaalaus kankaalle, 91 x 85 cm, inv. 13011. Tretjakovin galleria, Moskova.
    Abramtsevon taiteilijasiirtokunta
    Määritelmä venäläisten taiteilijoiden ryhmä, joka kokoontui Savva Mamontovin kartanossa Abramtsevossa 1870–1880-luvuilla
    Selite

    Teollisuuspatruuna Savva Mamontov (1841–1918) loi Abramtsevon kartanoon (noin 50 kilometriä Moskovasta pohjoiseen, vuodesta 1918 lähtien museona) edellytykset monipuoliselle uuden ja edistyksellisen taiteen – arkkitehtuurin, taideteollisuuden, maalaus- ja lavastetaiteen sekä puvustuksen – kukoistukselle. Hän hankki kirjailija Sergei Aksakovin (1791–1859) aiemmin omistaman kartanon vuonna 1870. Jo Aksakovin aikana kartano oli ollut kirjallisuuspiirien ja muun älymystön kohtauspaikka. Mamontovin aikana sinne kerääntyi Pietarin Taideakatemian valvonnasta vapaa taiteilijoiden yhteisö, joka muistutti brittiläistä Arts and Crafts -liikettä ja josta tuli venäläisen art nouveaun kehto. Keskeisimmät siirtokunnan taiteilijat olivat Viktor Vasnetsov (1848–1926), Ilja Repin (1844–1930), Vasili Polenov (1844–1927), Valentin Serov (1865–1911) ja Mihail Vrubel (1856–1910).
    Abramtsevon siirtokunnan taitelijoita yhdisti venäläisen kansanperinteen kuvaston ja teemojen etsintä ja käyttö. Useat heidän keskeisimmistä teoksistaan syntyivät Abramtsevossa. Pittoreski Kristuksen kirkko kartanon mailla (1881–82) toteutettiin siirtokunnan jäsenten yhteistyönä. Sitä pidetään venäläisen art nouveaun ensimmäisenä luomuksena. Polenov ja Vasnetsov suunnittelivat rakennuksen ja sen muraalit maalasivat Polenov sekä Viktor ja Apollinari Vasnetsov (1856–1933). Ikonostaasin toteuttivat pääasiassa Repin ja Mihail Nesterov (1862–1942).

    Taiteen tekemisen ohella siirtokunnan jäsenet myös keräsivät kansantaidetta Jelizaveta Mamontovan (1847–1908) aloitteesta. Kokoelma antoi inspiraatiota puusepäntöihin. Muun muassa huonekaluja tuottaneen verstaan taiteellisena johtajana ja suunnittelijana toimi taidemaalari Polenovin sisar Jelena Polenova (1850–1898). Siirtokunta tuli tunnetuksi myös savenvalamosta, jossa valmistettiin Mihail Vrubelin johdolla lasitettuja tiiliä, astioita ja koristeveistoksia. Taiteilijayhteisön valmistamat tuotteet olivat hyvin suosittuja Moskovassa, Pietarissa ja muissa suurissa kaupungeissa, ja ne menestyivät myös näyttelyissä, mukaan lukien Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä. Abramtsevon esimerkin mukainen työpaja perustettiin esimerkiksi Talaškinoon. Siirtokunta järjesti myös teatteri- ja performanssiesityksiä, joihin tehtiin puvut ja lavasteet itse. Toiminnalla oli vaikutusta siihen, että Savva Mamontov perusti Moskovaan Venäjän yksityisoopperan vuonna 1885.

    Erikieliset vastineet

    Abramtsevo Art Colonyenglanti (English)
    Abramtsevo Colonyenglanti (English)
    Abramtsevo artists’ colonyenglanti (English)
    Abramtsevokoloninruotsi (svenska)
    Künstlerkolonie Abramzewosaksa (Deutsch)
    Абрамцевский художественный кружокvenäjä (русский)(suositeltu)
    Мамонтовский кружокvenäjä (русский)
    Abramtsevo kunstiringiviro (eesti)
    Mamontovi ringiviro (eesti)

    Käytetyt lähteet

    KirichenkoE1991, Абрамцево

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.12.2024: Taidehistoria:abramtsevon taiteilijasiirtokunta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:abramtsevon taiteilijasiirtokunta.)