Tähtitiede:planetoidi
planetoidi
| planetoidi |
Asteroidit ovat Aurinkoa kiertäviä planeettoja huomattavasti pienempiä kappaleita. Myös nimitystä pikkuplaneetta käytetään yleisesti; se kuvaakin parhaiten näiden kohteiden luonnetta. Sen sijaan joskus käytettyä nimeä planetoidi ei suositella.
Asteroidi tarkoittaa tähdenkaltaista; nimi johtuu siitä, että pienen kokonsa vuoksi asteroidit näkyvät kaukoputkillakin pistemäisinä kohteina. Muuten asteroideilla ei ole mitään tekemistä tähtien kanssa. Kirkkaimmankin asteroidin, Vestan, magnitudi sen ollessa kirkkaimmillaan on vain 6,8. Erittäin hyvissä oloissa hyvin tarkkanäköinen henkilö saattaa erottaa sen paljain silminkin. Muiden asteroidien näkemiseen sen sijaan tarvitaan aina kiikaria tai kaukoputkea.
Ensimmäinen asteroidi, Ceres, löytyi 1801, ja sitä pidettiin pitkään myös kaikkein suurimpana; sen läpimitta on noin 1000 km. Pääosa tunnetuista asteroideista on paljon pienempiä, vain muutaman kilometrin läpimittaisia.
Suurin osa asteroideista liikkuu Marsin ja Jupiterin ratojen välisellä alueella, asteroidivyöhykkeellä, 2.2-3.3 AU:n etäisyydellä Auringosta. Kaikkiaan asteroidivyöhykkeellä arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa yli kilometrin läpimittaista pikkuplaneettaa.
Asteroidit eivät jakaudu asteroidivyöhykkeellekään tasaisesti. Erityisesti Jupiterin aiheuttamat häiriöt vaikuttavat niiden liikkeisiin ja poistavat ne radoilta, joilla asteroidin ja Jupiterin kiertoaikojen suhde olisi yksinkertainen murtoluku. Nämä harventumat tunnetaan Kirkwoodin aukkoina.
Jättiläisplaneettojen alueella asteroideja on hyvin vähän, mutta Neptunuksen radan ulkopuolelta, Kuiperin vyöhykkeeltä, niitä on löydetty taas enemmän. Nämä ovat hyvin himmeitä ja vaikeasti havaittavia, joten todennäköisesti niistä on löydetty vasta pieni osa. Suurimmat ja siten helpoimmin havaittavat Kuiperin vyöhykkeen asteroideista ovat kooltaan samaa luokkaa kuin Pluto, mahdollisesti jopa suurempia. Itse asiassa Pluto on pikemminkin kaukainen asteroidi kuin planeetta.
Asteroidin kokoa voidaan arvioida sen heijastaman valon määrän avulla. Arvio edellyttää kuitenkin tietoa pinnan heijastuskyvystä eli albedosta. Kaukaisten asteroidien pinnan luonne tunnetaan kuitenkin erittäin huonosti, joten myös kokoarviot ovat hyvin epävarmoja.
Kaukaisin ja suurin toistaiseksi tunnettu asteroidi on 2005 löytynyt Xena. Sitä ennen johtopaikkaa piti 2003 löytynyt Sedna. Ne liikkuvat hyvin soikeilla radoilla, jotka ulottuvat yli kaksi kertaa niin kauas kuin Pluton rata.
Osa Kuiperin vyöhykkeen asteroideista on resonanssissa Neptunuksen kanssa: Pluton tavoin niiden kiertoaika on 3/2 kertaa Neptunuksen kiertoaika. Siksi tällaisia asteroideja sanotaankin plutiinoiksi.
Erikoisemmilla radoilla kiertäviä asteroideja ovat troijalaiset asteroidit, jotka liikkuvat samalla radalla jonkin planeetan kanssa.
Maan radan lähelle tulevia asteroideja ovat Amor-asteroidit, Apollo-asteroidit ja Aten-asteroidit.
Jonkinlaiset radat tunnetaan jo yli 100 000 asteroidille, ja lukumäärä kasvaa nopeasti.
Erikieliset vastineet
| asteroid | englanti (English) | |
| asteroid belt | englanti (English) | |
| minor planet | englanti (English) | |
| planetoid | englanti (English) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Tähtitiede:planetoidi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:planetoidi.)