mesosfääri


mesosfääri

Selite Stratosfäärin ulkopuolella ilmakehän aine on hyvin harvaa, ja tämä alue kuuluu käytännössä jo avaruuteen. Stratopaussin yläpuolella oleva kerros on mesosfääri. Mesosfäärin yläraja, mesopaussi, on noin 80-90 kilometrin korkeudella. Mesosfäärin alaosassa, noin 50 kilometrin korkeudella, ilman paine on tuhannesosa ja yläosassa enää sadastuhannesosa merenpinnalla vallitsevasta paineesta. Tätä voi jo pitää oikein hyvänä tyhjiönä.

Matka maanpinnalta lähes täydelliseen tyhjyyteen on siis suunnilleen sama kuin matka Helsingistä Porvooseen. Pienoismallissa, jossa Maata edustaa 15 cm:n läpimittainen karttapallo, mesosfäärin yläraja olisi vajaan millimetrin korkeudella pallon pinnasta.

Mesosfääri absorboi hyvin vähän Auringon säteilemää energiaa, ja lämpötila laskee ylemmäs mentäessä. Mesopaussissa lämpötila on laskenut jo noin sataan pakkasasteeseen. Mesopaussi onkin ilmakehän kylmin kerros. Lämpötilassa tapahtuu vaihtelua, joka on vuodenajoille vastakkainen: kesäaikaan mesosfäärin ilma on kylmimmillään.

Mesosfäärissä esiintyy muutamia näyttäviä valoilmiöitä. Tutuimpia niistä ovat meteorit. Avaruudesta saapuvat pienet hiekanjyväset törmäävät ilmakehään, kuumenevat ja höyrystyvät hajalle tyypillisesti juuri mesosfäärin korkeudella. Valaisevat yöpilvet ovat toinen komea, mutta harvemmin nähty mesosfäärin ilmiö. Niiden aiheuttaja lienee noin 80 kilometrin korkeudessa leijaileva tomu.

Erikieliset vastineet

mesopause	englanti (English)
mesosphere	englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.12.2024: Tähtitiede:mesosfääri. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:mesosfääri.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →