Taurus | Härkä


Taurus
Härkä

Määritelmä yksi eläinradan tähdistöistä, Oinaan ja Kaksosten välissä

Selite Jo babylonialaiset tunsivat sen. Kaksoisvirtain kulttuurien kukoistuksen aikana kevättasauspiste sijaitsi Härän tähdistössä. Nykyisin Aurinko näkyy Härän suunnassa touko-kesäkuussa. Suunta, jossa Aurinko on kesäpäivänseisauksen hetkellä, on äskettäin siirtynyt Härän tähdistöön. Suomesta tähdistön voi nähdä elokuun lopulta aina maaliskuulle saakka. Syksyllä se on korkeimmillaan taivaalla aamuyöllä ja keväällä iltaisin.

Tähtiä

Aldebaran (alfa Tau)
Elnath (beta Tau)
Ain (epsilon Tau)
Prima Hyadum (gamma Tau)
Alcyone (eta Tau, 25 Tau)
Atlas (27 Tau)
Celaeno (16 Tau)
Electra (17 Tau)
Maia (20 Tau)
Merope (23 Tau)
Pleione (28 Tau)
Sterope (Asterope) (21 Tau)
Taygeta (19 Tau)

Härän kirkkain tähti Aldebaran, näkyy Hyadien suunnalla, mutta sen etäisyys on vain noin puolet Hyadien etäisyydestä. Aldebaran on selvästi punertava; se onkin punainen jättiläinen ja myös paljon vanhempi kuin Hyadien joukon verraten nuoret tähdet.

Elnath sijaitsee Härän ja Ajomiehen rajalla, mutta luetaan kuuluvaksi Härän tähdistöön.

Tähtijoukkoja

Härkä on helppo tunnistaa kahdesta avoimesta tähtijoukosta, Hyadeista ja Pleiadeista eli Seulasista.

Seulasista erottaa melko helposti kuusi tähteä. Joukkoa on kätevintä tarkkailla valovoimaisella kiikarilla, jolla tähtien ympäriltä voi erottaa tähtien valoa heijastavia heijastussumuja. Sumuja on melko vaikea nähdä, mutta valokuissa ne saa helposti esille.

Hyadit olivat Atlaksen ja Aethran tyttäriä ja Pleiadien sisarpuolia. Hyadit on lähin selvästi yhteenkuuluvien tähtien muodostama avoin joukko. Tähdet ovat muodostuneet suunnilleen samaan aikaan samalla alueella. Olettamalla niiden liikkuvan samaan suuntaan voidaan niiden havaittujen liikeiden perusteella laskea joukon etäisyydeksi noin 40 pc (130 ly).

Sumuja

Messier'n luettelon ensimmäinen kohde M1 eli NGC1952 sijaitsee zeta Taurin luoteispuolella. M1 on sumu, jonka laajenemisen perusteella on voitu laskea sen muodostaneen tähtimäisen kohteen noin 800-1000 vuotta sitten. Kiinalaisten aikakirjoista löytyykin merkintä vuonna 1054 havaitusta kirkkaasta valoilmiöstä. Kyseessä on supernovaräjähdyksessä syntynyt laajeneva kaasupilvi. Pilven keskellä on räjähdyksessä jäljelle jäänyt neutronitähti. Itse sumu näkyy jo valovoimaisella kiikarilla tai pienellä kaukoputkella, mutta keskustähden näkemiseen tarvitaan ainakin 30 cm:n kaukoputki.

Tieteellinen nimi Taurus

Erikieliset vastineet

Bull	englanti (English)
Taurus	englanti (English)

Käytetyt lähteet

Zubenelgenubi

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.12.2025: Tähtitiede:Taurus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tähtitiede:Taurus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →