Ravitsemustiede:aminohappo
aminohappo
| Tarkastele käyttöesimerkkejä | |
| aminohappo |
Määritelmä
orgaaninen molekyyli, jossa aminoryhmä (-NH2) ja karboksyyliryhmä (-COOH) ovat liittyneenä samaan hiiliatomiin
Selite
Elimistössä aminohappoja tarvitaan proteiinien ja muiden typpeä sisältävien aineiden muodostumiseen sekä erilaisiin säätelytehtäviin. Aminohapoista yhdeksän on ihmiselle välttämättömiä eli ne on saatava sellaisenaan ravinnosta. Muut aminohapot eivät ole sellaisenaan välttämättömiä, koska elimistö kykenee muokkaamaan niitä muista aminoryhmiä sisältävistä yhdisteistä. Tauriini, karnitiini, ornitiini ja sitrulliini ovat esimerkkejä aminohapoista, joita ei ole proteiinien rakenneosissa.
Aminohapot vaikuttavat ruokien, kuten lihan, kalan ja kasvisten makuun. Ne antavat ruokaan makeaa ja karvasta makua. Glutamiinihapon makua sanotaan lihaliemimäiseksi ja umamiksi. Ruokia paistettaessa ja paahdettaessa aminohapot reagoivat sokereiden kanssa Maillardin reaktiossa ja muodostuu ruskeita aromikkaita aineita.Lisätiedot
Etymologia: lat. amino=typpeä sisältävä
Erikieliset vastineet
| amino acid | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- ei-välttämätön aminohappo (alakäsite)
- välttämätön aminohappo (alakäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 27.7.2024: Ravitsemustiede:aminohappo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ravitsemustiede:aminohappo.)