Ravitsemustiede:aminohappo

    Tieteen termipankista

    aminohappo

    aminohappo
    Määritelmä yhdiste, joka on proteiinien rakenteen osa
    Selite

    Aminohapoista 20 on proteiinien rakenteissa, mutta lisäksi tunnetaan noin 200 muuta aminohappoa. Aminohapot liittyvät toisiinsa ketjumaisiksi polypeptideiksi, joista edelleen muodostuu satoja tai tuhansia aminohappoja sisältäviä proteiineja.

    Elimistössä aminohappoja tarvitaan proteiinien ja monien typpeä sisältävien aineiden muodostumiseen. Aminohapoista kymmenen on ihmiselle välttämättömiä eli ne on saatava sellaisenaan ravinnosta. Muut aminohapot eivät ole sellaisenaan välttämättömiä, koska elimistö kykenee muokkaamaan niitä muista aminoryhmiä sisältävistä yhdisteistä. Tauriini, karnitiini, ornitiini ja sitrulliini ovat esimerkkejä aminohapoista, joita ei ole proteiinien rakenneosissa.

    Aminohapot vaikuttavat ruokien, kuten lihan, kalan ja kasvisten makuun. Ne antavat ruokaan makeaa ja karvasta makua. Glutamiinihapon makua sanotaan lihaliemimäiseksi ja umamiksi. Ruokia paistettaessa ja paahdettaessa aminohapot reagoivat sokereiden kanssa Maillardin reaktiossa ja muodostuu ruskeita aromikkaita aineita.
    Lisätiedot Etymologia: lat. amino=typpeä sisältävä

    Erikieliset vastineet

    amino acidenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    • [[Ei-välttämätön aminohappo|]] (alakäsite)
    • [[Välttämätön aminohappo|]] (alakäsite)

    Käytetyt lähteet

    ParkkinenK&RautavirtaK2006

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 14.4.2024: Ravitsemustiede:aminohappo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ravitsemustiede:aminohappo.)