aminohappo


aminohappo

Määritelmä orgaaninen molekyyli, jossa aminoryhmä (-NH2) ja karboksyyliryhmä (-COOH) ovat liittyneenä samaan hiiliatomiin

Selite

Elimistössä aminohappoja tarvitaan proteiinien ja muiden typpeä sisältävien aineiden muodostumiseen sekä erilaisiin säätelytehtäviin. Ihmisen proteiinisynteesiin tarvitaan 20 eri aminohappoa (+selenokysteiini, joka muodostuu translaatiovaiheessa). Näistä aminohapoista yhdeksän on ihmiselle välttämättömiä eli ne on saatava sellaisenaan ravinnosta. Muut proteiinisynteesiin tarvittavat aminohapot eivät ole sellaisenaan välttämättömiä, koska elimistö kykenee muokkaamaan niitä muista aminoryhmiä sisältävistä yhdisteistä. Aineenvaihdunnassa muodostuu ja toimii myös aminohappoja, jotka eivät ole proteiinien rakenneosia, esimerkiksi tauriini, homokysteiini, ornitiini ja sitrulliini.

Aminohapot vaikuttavat ruokien, kuten lihan, kalan ja kasvisten makuun. Ne antavat ruokaan makeaa ja karvasta makua. Glutamiinihapon makua sanotaan lihaliemimäiseksi ja umamiksi. Ruokia paistettaessa ja paahdettaessa aminohapot reagoivat sokereiden kanssa Maillardin reaktiossa ja muodostuu ruskeita aromikkaita aineita.

Lisätiedot Etymologia: lat. amino=typpeä sisältävä

Erikieliset vastineet

amino acid

englanti (English)

Lähikäsitteet

ei-välttämätön aminohappo (alakäsite)
välttämätön aminohappo (alakäsite)

Käytetyt lähteet

Ravitsemustiede2021

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.1.2026: Ravitsemustiede:aminohappo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ravitsemustiede:aminohappo.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →