Oikeustiede:vesijätön jako ja lunastus
vesijätön jako ja lunastus
| vesijätön jako ja lunastus |
Vesijättöä muodostuu joko maannousun, vesialueen luonnollisen kehityksen tai ihmistoiminnan seurauksena (keskivedenkorkeuden pysyvä laskeminen). Vesialueen muuttuminen tosiasiallisesti maa-alueeksi ei muuta alueen omistussuhteita, vaan vesijättö kuuluu edelleen vesialueen omistajalle. Jos tämä on eri taho kuin vesijättöön rajoittuvan maa-alueen omistaja, muodostuva vesijättö haittaa yleensä mainitun maa-alueen käyttämistä.
Kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa kiinteistön kohdalle syntynyt vesijättö, jos se vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttämistä tai aluetta voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä. Vesijätön omistajan vaatimuksesta kiinteistön omistaja on velvollinen lunastamaan vesijätön, jos sitä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä.
Yhteisestä vesijätöstä aiheutuva haitta poistetaan yleensä vesijätön lunastuksella. Yhteinen vesijättö voidaan kuitenkin myös jakaa osakastilojen kesken. Jaon edellytyksenä on, että osuuden erottaminen ei tuota kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa.
Käytetyt lähteet: Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995)Kirjoittaja: Jari Salila
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:vesijätön jako ja lunastus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vesijätön jako ja lunastus.)