Oikeustiede:valtioneuvoston yleisistunto/laajempi kuvaus

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

Mallinesilmukka havaittu: Malline:Ilmiö


Palaa takaisin käsitesivulle

Valtioneuvoston yleisistunto tekee ratkaisuehdotuksen tasavallan presidentille tämän päätösvaltaan kuuluvissa asioissa; lisäksi yleisistunnolla on asetuksenantovaltaa sekä päätösvaltaa hallitus- ja hallintoasioissa.

Valtioneuvoston ratkaisuvallan jakaantumisesta hallitus- ja hallintoasioissa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden kesken säädetään yleisesti perustuslaissa ja valtioneuvostolaissa. Tarkemmin ratkaisuvallan jaosta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä. Vuosittain valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään noin 2 000 asiaa.

Yleisistunto kokoontuu tavallisesti kerran viikossa. Saapuville tullut esittelijä lukee esityslistasta päätösesityksen. Asiat, joihin esittelijää ei ole kutsuttu paikalle, käsitellään päätöslistamenettelyssä. Päätöslistalla olevat asiat hyväksytään pääsääntöisesti sellaisenaan. Ministerillä on kuitenkin oikeus poistaa asia käsittelystä tai pyytää asiakirjat taikka valtioneuvostolla on oikeus panna asia pöydälle.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on saapuvilla istunnoissa, mutta tämä ei ole päätösvaltaisuuden edellytys.

Esittelymenettelyssä esittelijä on paikalla esittelemässä asiaa. Esittely tapahtuu siinä järjestyksessä miten ministeriöt on lueteltu valtioneuvostolaissa (ns. ministeriöjärjestys).

Jos valtioneuvoston jäsen haluaa perehtyä käsiteltävään asiaan ennen sen ratkaisemista perusteellisemmin, hän voi istunnossa pyytää asiakirjat itselleen. Ministeri voi myös poistaa asian ja valtioneuvosto voi päättää asian pöydällepanosta lisäinformaation hankkimiseksi tai muun vastaavan syyn vuoksi. Ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu, käyttää ensimmäisen puheenvuoron. Hän myös allekirjoittaa päätöksestä tehtävän toimituskirjan, jonka esittelijä puolestaan varmentaa. Päätöksenteon rutiiniluonteisuutta kuvaa se, että yhden esittelyn keskipituudeksi on laskettu puolisen minuuttia.

Valtioneuvoston yleisistunnon tekemistä lopullisista päätöksistä voidaan eräissä tapauksissa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valtioneuvoston yleisistunto tekee sekä lopullisia päätöksiä että ratkaisuehdotuksia tasavallan presidentille. Virallisluonteiset kokoukset ovat kuitenkin asiallisesti jo aikaisemmin tehtyjen poliittisten ratkaisujen kirjaamista kollegion päätöksiksi, ja yleisistunnossa äänestetään hyvin harvoin. Koalitiohallitukset välttävät äänestyksiä yhtenäisyytensä demonstroimiseksi. Merkitykseltään vähäisissä hallintoasioissa ministeristö luottaa ministeriössä suoritettuun virkamiesvalmisteluun. Poliittisesti kiistanalaiset asiat, kuten valtion talousarvioon liittyvät kysymykset, eräät virkanimitykset ja lakiesitykset, on käsitelty valmistelevasti hallituksen iltakoulussa, ministerivaliokunnissa, ministeriryhmässä ja epävirallisissa neuvottelukokouksissa (esimerkiksi ns. budjettiriihi), jolloin valtioneuvoston kannasta on neuvotteluteitse päästy yksimielisyyteen. Se asiallisesti vaan ei oikeudellisesti pelkästään kirjataan yleisistunnossa valtioneuvoston päätökseksi, sillä vasta tämä päätösvaihe tuottaa koko valtioneuvostolle kollektiivisen ministerivastuun.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita