Oikeustiede:tieteen vapaus (valtiosääntöoikeus)/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Perustuslain sisältö on ilmaisu tulkinnanvaraisesti sen osalta, mitä tieteen, taiteen ja ylimmän (tieteellisluontoisen) opetuksen vapauteen sisältyy perustuslain korotetun muodollisen lainvoiman turvaamana. Sanamuodosta voitaneen päätellä, että yliopistotasoa alemmilla tasoilla opettajat ovat sidottuja tehtävänimikkeensä osoittaman sidoksen lisäksi joihinkin opetussisältöjä ja -menetelmiä koskeviin määräyksiin. Kummassakin tasossa opetus voidaan sitoa opetusaikaa ja vahvistettuja opetusohjelmia ja suunnitelmia koskeviin päätöksiin.

Perustuslain 123.1 § vahvistaa yliopistoille itsehallinnon "sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään". Tieteen vapaus perusoikeutena saa osaltaan vahvistuksen tästä säännöstä yliopistoissa harjoitetun tieteellisen tutkimuksen osalta (PeVL 11/2009). Voitaneen katsoa, että yliopiston ulkopuolelta ei voida hallinnollisin määräyksin tai lakiin perustuvien valtuutusten nojalla määrittää, mitä ja mitä tutkimusmenetelmiä käyttäen yliopistoissa tutkitaan.

Valtiosääntöoikeudellisessa tutkimuksessa säännöstä tieteenharjoittamisen vapaudesta on luonnehdittu vapausoikeuksien muotoon kirjoitetuksi sivistykselliseksi perusoikeudeksi, joka rikkoo perinteisen luokituksen. Säännös kuuluu samoihin henkistä itsemääräämisoikeutta turvaaviin perusoikeuksiin kuin ajatuksen, omantunnon ja sanan vapaus, joista etenkin viimeksi mainittuun tieteen vapaudella on välitön yhteys. "Tutkijan oikeus tehdä tutkimusta, valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä sekä oikeus päättää tutkimustulostensa julkistamisesta kuuluvat tieteenharjoittajien itsemääräämisoikeuden ytimeen ja asettavat soveltamisalallaan vahvan rajoitteen julkisen vallan käytölle" (PeVL 15/2004 ja 11/2009).

Perustuslakivaliokunta on ottanut tieteen vapauden perusoikeutena huomioon käsiteltäessä lakiehdotuksia, jotka ovat sisältäneet myös muualla kuin yliopistossa harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen vapautta, edellytyksiä ja tutkimuskohteita tarkoittaneita rajoituksia. Samalla on vahvistettu, että tutkimuslaitosten perustaminen valtioneuvoston ja eduskunnan alaisuuteen soveltuu tieteen vapauden järjestelmään.

PeL 16.3 §:stä ei sinänsä johdu kieltoa sille, että ylintä tieteellistä tai taiteellista tutkimusta harjoittavat ja siihen perustuvaa opetusta antavat laitokset eivät voisi olla yksityisoikeudelliseen muotoon rakennettuja. Sikäli kuin tällaisia laitoksia pidetään yliopistona, niiden tulee kuitenkin toiminnassaan pystyä tarjoamaan takeet PeL 16.3 §:n täyttämisestä ja olla hallinnollisesti niin järjestettyjä, että tiede- ja tutkimusyhteisön itsehallinto tulee niissä PeL 123 §:ssä tarkoitetulla tavalla turvatuksi (PeVL 11/2009).

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita