teos

Määritelmä tekijänoikeuslaissa tarkoitetun suojan aineeton kohde, itsenäisen ja omaperäisen henkisen luomistyön kirjallinen tai taiteellinen lopputulos

Selite

Tekijänoikeuslaissa (404/1961) teoksen käsitettä ei määritellä tarkemmin, vaan suojan kohde kuvataan yleisellä luonnehdinnalla "kirjallinen tai taiteellinen teos". Ilmaisu "kirjalliset tai taiteelliset teokset" on ymmärrettävä hyvin laajasti. Tekijänoikeuslain 1 §:ään on otettu esimerkkiluettelo lain mukaiseen perusjaotteluun eli kirjallisiin tai taiteellisiin teoksiin kuuluvista erilaisista teoslajeista. Kirjallisiin teoksiin luetaan kaunokirjallisuus (romaanit, runot), selittävät kirjalliset (oppi- ja tietokirjat) ja suulliset esitykset (esitelmät, puheet, saarnat). Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta (tekniset piirustukset) tai graafista tai plastillisesti muotoiltua teosta (pienoismallit) sekä tietokoneohjelmaa ja tietokantaa (ks. myös luettelosuoja).

Taiteellisia teoksia ovat muut tekijänoikeussuojaa saavat teokset eli näyttämöteokset (näytelmä, baletti, pantomiimi), sävellysteokset (sinfonia, iskelmä), elokuvateokset ja muut audiovisuaaliset teokset (taide-elokuvat, televisiosarjat), kuvataide (maalaus, grafiikan lehti, piirros, veistos, valokuvateos), rakennustaide (rakennusteos, vene, puutarha-arkkitehtuuri) sekä taidekäsityö ja -teollisuus (keramiikkatyö, huonekalu).

Suojatun teoksen olemassaolon luonne on immateriaalisena suojan kohteena erityinen. Teoksella tarkoitetaan puhekielessä yleensä sitä muotoa, joka ilmentää niitä teoksen ominaispiirteitä ja substanssia, jotka toistuvat teosta kopioitaessa tai siirrettäessä toiseen ilmenemismuotoon. Teoksella edellytetään olevan tietyt omaperäiset ja ainutkertaiset kirjalliset tai taiteelliset ominaispiirteet, jotka ilmentävät tekijänsä persoonallisuutta. Teoksen luonteeseen kuuluu myös, että teos on sellaisenaan toisinnettavissa tai kopioitavissa. Teoksen olemassaolo on toisaalta riippumaton niistä fysikaalisista olomuodoista tai alustoista, joille teos on kulloinkin kiinnitetty ja joiden avulla teosta kommunikoidaan muille. Tullakseen identifioiduksi teokseksi ylipäätään jossain juridis-ontologisessa merkityksessä teoksen tulisi kuitenkin olla jollakin tavalla ilmennettävissä tai toistettavissa.

Teoslajien esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä. Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan kirjallinen tai taiteellinen teos voi ilmetä myös "muulla tavalla". Rajanvedolla eri teoslajien välillä on merkitystä tekijänoikeuden eräiden oikeusvaikutusten ja oikeuden rajoitussäännösten soveltamisen kannalta. Eräät lainkohdat koskevat vain kirjallisia teoksia ja sävellysteoksia (esim. 24 §) ja eräät vain taideteoksia (esim. 25 §).

Kaikkia kirjallisia, visuaalisia tms. tuotteita ei suojata teoksina, vaan tuotteen kirjallisuuden tai taiteellisuuden lisäksi edellytetään, että tuote on tekijänsä luovan ja omaperäisen henkisen luomistyön tulos. Tätä teokselta vaadittavaa omaperäisyyden astetta kutsutaan teoskynnykseksi tai teostasoksi.

Tekijänoikeus ei suojaa teokseen sisältyviä ajatuksia, ideoita, aiheita, yksittäisiä tietoja tai tyyliä ja tekniikkaa sellaisenaan. Teoksen ja sen osan suojaa nauttiva elementti on tekijän ideoille, aiheille, motiiveille ym. antama omaperäinen muoto siinä mediassa tai alustassa, jossa teosta ilmennetään. Tämä teoksen aineeton substanssi on suojattu kaikissa niissä nyt tai tulevaisuudessa tunnetuissa konkreettisissa ilmenemismuodoissa (kirja, grafiikan lehti, rakennus), joilla se voidaan toisintaa (reprodusoida) tai saattaa yleisön saataville. Tekijänoikeus teokseen ja omistusoikeus johonkin fyysiseen teoskappaleeseen on pidettävä toisistaan erillään.

Teoksen esteettisellä, käytännöllisellä tai muulla tarkoitusperällä ei ole merkitystä teostason arvioinnin kannalta. Arviointiin ei vaikuta myöskään teoksen laatu tai arvo eikä teoksen valmistamisen vaatima työmäärä tai taloudelliset investoinnit.

Teoksen kiinnittäminen johonkin materiaaliseen hahmoon tai sellaisen pysyvyys ei ole suojan edellytys. Ainutkertainen improvisoitu suullinen esitys tai sävellys voi saada suojaa. Kirjallisia teoksia voivat olla muullakin kuin luonnollisella kielellä ilmaistut esitykset riippumatta siitä, ovatko ne tarkoitettu ihmisen havaittavaksi.

Tekijänoikeuslain 9 §:n perusteella lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta.

Tekijänoikeuslakiin sisältyy erityissäännöksiä kokoomateoksista (5 §), yhteisteoksista (kahden tai useamman tekijän yhdessä luoma teos, 6 §) ja muunnelmista (esim. käännös, 4 §). Yhteenliitetystä teoksesta puhutaan silloin, kun tekijöiden panokset ovat kokonaisuudesta erotettavissa (esim. operetti).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Miika Tarhio

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:teos. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:teos.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →