Oikeustiede:rinnakkaiselo

Tieteen termipankista

rinnakkaiselo
maataloustuotannossa

rinnakkaiselo
Määritelmä miten geenimuunneltua tuotantoa (GMO) voidaan harjoittaa tavanomaisen tuotannon tai luomutuotannon lähialueilla geenimuunnellun aineksen leviämättä näille alueille
Selite

Kysymys ei ole, ainakaan ensisijaisesti, siitä, että muuntogeeninen tartunta tavanomaiseen viljelyyn aiheuttaisi ihmiselle terveydellistä haittaa, sillä markkinoille saatettavat muuntogeeniset ainekset ovat läpäisseet säädetyn turvallisuusmenettelyn (suljetun käytön direktiivi, geenitekniikkalaki). Tuotteiden turvallisuusarvioinnin suorittaa keskitetysti Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA), kansallisena yhteysviranomaisena Suomessa on Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira)]]. Luonnolle massiivinen GMO-viljely voi tietyissä oloissa aiheuttaa luonnonvaraisen lajiston köyhtymistä. Sen sijaan sekoittuminen muuhun tuotantoon voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa siksi, että luomutuotetta tai muuta valmistetta ei ole mahdollista saada myyntiin puhtaana. Euroopan unionissa on säädetty raja sille, kuinka paljon GMO-sekoittuneisuutta enintään saa tuotteessa olla, jotta sitä ei tarvitse merkitä geenimuunnelluksi (0,9 %, ks. asetus muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja niistä valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä 1830/2003 sekä asetus muuntogeenisten organismien ja niistä johdettujen tuotteiden käytöstä luonnonmukaisessa tuotannossa 1804/1999).

Koska sekoittumisesta voi aiheutua muille viljelijöille taloudellista haittaa ja toisaalta Euroopan unionissa on pyritty säilyttämään viljelymuodon tasavertaisuus ja vapaus, kansalliset menettelytavat ovat kahdenlaisia. EU sallii kansallisesti päätettävän GMO-viljelyn alueellisesta rajoittamisesta. Ns. GMO-vapaita alueita esiintyy paikoin. Muutoin sekoittumishaittaa pyritään vähentämään erimuotoisten viljelyalojen välistä etäisyyttä koskevin määrityksin, mikä tosin voi olla ongelmallista viljelymuotojen tasavertaisuuden vuoksi. Sekoittumisesta esimerkiksi luomuviljelijälle koituvan taloudellisen haitan korvaamisen suhteen eri maiden järjestelmät poikkeavat toisistaan. Suomessa lähtökohtana olisi lähinnä tuottamukseen perustuva yleinen vahingonkorvausoikeus sekä tietyissä tilanteissa ankara tuotevastuu- ja ympäristövahinkovastuusääntely.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HolloE2008, HolloE2006b

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:rinnakkaiselo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rinnakkaiselo.)