reaaliset argumentit


reaaliset argumentit

Määritelmä pohjoismaisessa oikeustieteessä syntynyt nimitys argumenteille, joissa oikeudellista ratkaisua tai tulkintakannanottoa perustellaan vetoamalla siihen, että se johtaa joko yleisesti tai ratkaistavana olevassa yksittäistapauksessa tavoiteltuihin, lähinnä taloudellisiin tai yhteiskunnallisiin seurauksiin

Selite

Laista ei löydy ohjetta kaikkiin oikeuskäytännössä eteen tuleviin tilanteisiin ja laki voi olla tulkinnanvarainen. Tällöin joudutaan oikeusohjeen löytämiseksi turvautumaan muihin oikeuslähdeopissa hyväksyttyihin keinoihin, kuten lain valmisteluasiakirjoihin tai tuomioistuinten aikaisempiin ratkaisuihin. Reaalisten argumenttien käyttö eli oikeusohjeen tai sen tulkinnan perusteleminen vetoamalla sen soveltamisen hyviin seurauksiin, on sallittu oikeuslähde. Joidenkin oikeudenalojen omat periaatteet, kuten rikosoikeudellinen laillisuusperiaate, voivat kuitenkin rajoittaa reaalisten argumenttien käyttökelpoisuutta.

Reaalisten argumenttien tulo pohjoismaiseen oikeustieteeseen liittyy 1920-luvulta alkaen voimistuneeseen muutosprosessiin, jonka kestäessä oikeusjärjestys alettiin nähdä sosiaalitekniikan välineenä, kuten keinona edistää vaihdantaa, tuotantoa ja omaisuuden tehokasta käyttöä. Suomessa muutos tapahtui vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sitä edeltäneellä käsitelainopin kaudella reaalisiin argumentteihin turvautuminen oli sallittua vain, jos ratkaistavana oli sellainen poikkeuksellinen tapaus, johon ei voitu saada vastausta laista tai oikeustieteen oppirakennelmista johtamalla.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Markku Helin

Lähikäsitteet

oikeudellinen ratkaisu

Käytetyt lähteet

EckhoffT1987, HelinM1988

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:reaaliset argumentit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:reaaliset argumentit.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →