rajavesistösopimus


rajavesistösopimus

Määritelmä kahden tai useamman valtion tai muun sopimuspuolen välinen sopimus kansainvälisten vesivarojen käytöstä

Selite

Pinta- ja pohjavesivarat ovat kahden tai useamman valtion yhteisesti käytettävissä, kun valuma-alueen osat sijaitsevat eri valtioiden alueella. Tämä on johtanut lukuisten kahden- ja monenkeskisten rajavesistösopimusten solmimiseen vesivarojen käytöstä ja suojelusta. Perinteisesti sopimusten kohteena ovat olleet valtioiden rajoja myötäilevät tai rajat ylittävät joet.

Rajavesistösopimusten tiivistyminä on syntynyt kaksi kansainvälisen vesioikeuden yleissopimusta: YK:n yleissopimus kansainvälisten vesistöjen muuhun kuin liikennekäyttöön sovellettavista säännöistä (SopS 73/2014) ja YK:n Euroopan talouskomission yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä (SopS 71/1996). Nämä yleissopimukset muodostavat nykyisin puitteet rajavesistösopimusten solmimiselle.

Suomella on rajavesistösopimukset niin Norjan (SopS 32/1981), Ruotsin (SopS 91/2010) kuin Venäjän (SopS 26/1965) kanssa. Sopimukset ovat rakenteeltaan erilaisia, mutta niiden kaikkien tarkoituksena on, että vastapuoli on mukana päätettäessä sen alueelle ulottuvan vesistövaikutuksen sallimisesta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antti Belinskij

Lähikäsitteet

kansainvälinen vesioikeus

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:rajavesistösopimus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rajavesistösopimus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →