Oikeustiede:oikeusasiamiehen toimenpiteet/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Oikeusasiamies tutkii asian, jos se kuuluu oikeusasiamiehen toimivaltaan eli kantelu kohdistuu julkiseen tehtävään. Oikeusasiamies valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet ja julkisyhteisöjen työntekijät noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamiehen toimivalta ulottuu kaikkiin julkisia tehtäviä hoitaviin. Oikeusasiamies määrittelee itse, mitä hän pitää julkisena tehtävänä. Valtion ja kuntien viranomaisten lisäksi oikeusasiamies katsoo toimivaltansa ulottuvan laajasti välillisen julkisen hallinnon alueelle ja ostopalveluna hoidettuihin julkisiin tehtäviin.

    Käsittelykynnyksen mukaan kantelun tutkimiseen ryhdytään, jos on aihetta epäillä, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Oikeusasiamiehellä on harkintavaltaa siinä, millaisiin toimenpiteisiin asiassa ryhdytään. Oikeusasiamies ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta lain noudattamisen, oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Asiassa hankitaan tarpeelliseksi katsottava selvitys. Oikeusasiamies ei käsittele kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa, ellei siihen ole erityistä syytä. Oikeusasiamies ilmoittaa kantelijalle, mikäli asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin. Yleensä oikeusasiamies ei myös ryhdy toimenpiteisiin, jos asiaan voidaan hakea vielä muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin.

    Syytemääräykset ovat harvinaisia. Niitä saattaa olla aivan yhdestä muutamaan vuosittain, eikä niitä tehdä aina edes kaikkina vuosina. Yleistä on ensinnäkin se, että oikeusasiamies ei huomaa tapahtuneen mitään varsinaisesti moitittavaa. Seuraavana vaihtoehtona on se, että oikeusasiamies havaitsee, että joku muu vaihtoehtoinen tulkintatapa olisi voinut olla oikeampi tai ottaa ainakin paremmin huomioon perus- ja ihmisoikeudet sekä hyvän hallintotavan vaatimukset, jolloin oikeusasiamies ilmaisee käsityksensä. Huomautus on luonteeltaan käsitystä moittivampi, ilmaisten sen, että kyse ei ole enää tulkinnanvaraisesta virheellisyydestä, vaan toiminta on selkeämmin lainvastaista kuitenkin siten, että syytekynnyksen ei katsota vielä täyttyvän. Esityksiä eduskunnan oikeusasiamies voi tehdä kahdessa merkityksessä. Esitys voidaan tehdä lainsäädännön muuttamiseksi sen valmistelusta huolehtiville tai sitten viranomaiselle toimintatavan muuttamiseksi. Esitys voidaan tehdä myös yksittäisessä asiassa, jolloin viranomaista pyydetään harkitsemaan asiaa uudelleen ja joissakin harvoissa tilanteissa on ehdotettu myös suomalaisessa käytännössä epäkohdan hyvittämistä.

    Oikeusasiamies voi harkita toimenpidevaihtoehtojaan nykylainsäädännön mukaan myös aikaisempaa joustavammin. Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu hänen laillisuusvalvontaansa ja on aihetta epäillä, että valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä taikka jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Oikeusasiamies ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta lain noudattamisen, oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Oikeusasiamies ilmoittaa viivytyksettä kantelijalle, jos asiassa ei ryhdytä toimenpiteisiin. Oikeusasiamies voi samalla ilmoittaa kantelijassa asiassa käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja antaa muuta tarpeellista ohjausta. Oikeusasiamies voi myös siirtää kantelun käsittelyn toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua laadun johdosta. Viranomaisen on ilmoitettava oikeusasiamiehelle asiassa tekemistään toimenpiteistä hänen asettamassaan määräajassa, jotta oikeusasiamies voi arvioida sitä, ovatko ne olleet riittäviä. Kun kantelu siirretään oikeuskanslerille, vastaavaa seuraamista ei tapahdu.