nimisuoja elintarvikeoikeudessa


nimisuoja elintarvikeoikeudessa

Määritelmä Nimisuoja tarkoittaa suojan antamista markkinoilla tietyille tuotteille niiden erikoisen valmistusmenetelmän, toiminta-alueen merkittävyyden tai muun ominaisuuden perusteella. Kyseessä on eräänlainen immateriaalioikeus.

Selite

Nimisuojaa esiintyy sekä kansainvälisellä tasolla (WTO: TRIPS) että yhteisöoikeudessa. Euroopan unionissa on hyväksytty kolme perustetta nimisuojalle. Näitä ovat 1) alkuperän erityisyys (SMM), 2) maantieteellisen rajauksen erityisyys (SAN) sekä 3) elintarvikkeen erityinen perinteisyys (APT). Lyhenteet ovat suomenkielisessä muodossa. Perussäädös on neuvoston elintarvikealkuperäasetus (ETY) N:o 2081/92. Se käsittää kaksi ensin mainittua kriteeriä (SMM, SAN).

Kansallisesti jo aiemmin suojatut nimitykset voidaan ilmoittaa komissiolle, joka nimisuojan edellytykset tutkittuaan merkitsee ne suojattujen merkintöjen rekisteriin. Jäsenvaltioiden ilmoittamat tuotteet hyväksytään ja rekisteröidään komission asetuksella. Tähän luetteloon sisältyy joukko lihatuotteita (esim. Parman kinkku), jalosteita ja juustoja, öljy- ja hunajavalmisteita, vihanneksia ja hedelmiä (Suomesta Lapin puikula –peruna, SAN). Myös esimerkiksi saksalaista alkuperää olevien oluiden (SMM) ja kivennäisvesien (SAN) lista on pitkähkö. Ranskalaisissa ja italialaissa tuotteissa painottuvat siipikarjatuotteet ja juustot (SAN). Tuoteaitousrekisteröinnillä APT voidaan suojata perinteisiä maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Perinteisyyden käsite ei ole sidoksissa maantieteelliseen alueeseen eikä tuotantoalueeseen tai tiettyihin tuotteisiin. Kysymys on tiettyjen ainesten käyttöön perustuvasta elintarvikkeen valmistustavasta, joka on tietylle tuotteelle ominainen ja joka tunnistetaan perinteisellä nimikkeellä (esim. kalakukko). Tuotetta voidaan siten valmistaa sinänsä missä tahansa, mutta jotta nimeä voidaan käyttää, tuotteen tulee täyttää raaka-aineiden ja valmistustavan tyypilliset ominaispiirteet.

WTO:n perustamissopimuksen liittyvän TRIPS-sopimuksen (1994) merkitys elintarvikealan ja erityisesti alkuperäisten maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinoinnin kannalta ilmenee siinä, että se tunnustaa, kilpailun vapauden periaatteesta poiketen, maantieteellisesti omaperäisten tuotteiden ja valmistustapojen suojelutarpeen. Maantieteellisen erikoisuuden tunnuskriteerejä voidaan antaa tuotteelle, jonka laatu, maine tai muut ominaispiirteet ovat selvästi tunnistettavissa vakiintuneen maantieteellisen nimen perusteella.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HolloE2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:nimisuoja elintarvikeoikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:nimisuoja elintarvikeoikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →