Oikeustiede:luontaiselinkeino
luontaiselinkeino
luontaiselinkeino |
Määritelmä
Maatalous tai erityismaatalous, kalastus, metsästys tai porotalous, marjastus, sienestys tai muu luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnonvarojen hyödyntäminen. Alkuperäisemmin käsitteellä on tarkoitettu Suomen pohjoisimmissa osissa harjoitettua toimintaa; erityisesti saamelaisväestön, mutta myös muun väestön harjoittamana.
Selite
Luontaiselinkeinojen sääntelyn tavoitteena on niitä harjoittavien henkilöiden toimeentulomahdollisuuksien ja elinolosuhteiden parantaminen ja aluekehityksen turvaaminen. Kyse on siis rahoituslaeista, vaikka tukea voidaan antaa muussakin muodossa kuin rahana. Sääntely oli aiemmin luontaiselinkeinolaissa (SK 610/1984), sittemmin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaissa (45/2000), joka kumoutuu kun laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista (SK 986/2011) saatetaan voimaan.
Aineellisia sääntelyitä erilaisista luontaiselinkeinoista on metsästys-, kalastus- ja poronhoitolaissa. Marjastusta ja sienestystä ei ole erikseen säännelty, vaan oikeuden katsotaan perustuvan jokamiehenoikeuteen. Luontaiselinkeinona harjoitetusta maataloudesta ei ole erillisiä säädöksiä.Lisätiedot
Kirjoittaja: Tiina Paloniitty
Kirjoittaja: Tiina Paloniitty
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:luontaiselinkeino. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luontaiselinkeino.)