Oikeustiede:loukatun suostumus/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Hoitotoimenpiteet

Potilaan hoito on suostumusopin tyypillinen soveltamiskohde. Potilaalla on itsemääräämisoikeus hoidostaan. Jos potilas kieltäytyy jostakin hoidosta, häntä on hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos syyntakeinen potilas kieltäytyy verensiirrosta vedoten esimerkiksi uskonnollisiin syihin, käyttöön on otettava synteettinen veriplasma tai muu potilaan hyväksymä hoitotapa. Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun sen on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista.

Sellaisissa tilanteissa, joissa potilaan suostumus ei ole saatavissa tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi, voidaan määrätyin edellytyksin vedota oletettuun suostumukseen. Potilaalle on annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito silloin, kun potilaan tahdosta ei voi saada selvitystä. Esimerkiksi ryhdyttäessä leikkaamaan tajutonta onnettomuuden uhria toimitaan oletetun suostumuksen perusteella.

Hoitotahto on henkilön etukäteinen tahdonilmaus omasta hoidostaan siltä varalta, että hän menettää oikeustoimikelpoisuutensa vakavan sairauden, äkillisen onnettomuuden tai tajuttomuuden vuoksi. Hoitotahdossa määritellään ne tilat, jolloin luovutaan potilaan elämää lyhytaikaisesti pidentävistä, keinotekoisista elintoimintoja ylläpitävistä hoitotoimista. Hoitotestamentti on hoitotahdon kirjallinen muoto. Se on vapaamuotoinen asiakirja, jolla henkilö voi ilmoittaa, ettei halua elämäänsä keinotekoisesti jatkettavan esimerkiksi pitämällä häntä hengityskoneessa onnettomuuden jälkeen, jos nopeaa toipumista ei ole odotettavissa tai annetaanko henkilölle tehoelvytystä tai haluaako hän osallistua kokeellisiin hoitoihin. Hoitotestamentti varmistaa potilaalle, että hänen hoitoon liittyvä tahtonsa huomioidaan kaikissa tilanteissa, esimerkiksi äkillisessä onnettomuudessa tai tajuttomuuden aikana. Hoitotestamentti allekirjoitetaan ja todistetaan kuten oikea testamentti. Kopion tästä asiakirjasta voi tallettaa hoitavan sairaalan potilastietokantaan.

Poikien ympärileikkaukset

Ongelmaksi jäävät poikien ympärileikkaukset, joissa ei ole kysymys sairauden hoidosta vaan uskonnollisista ja kulttuurisista syistä tehdystä teosta. Suomessa ei ole muilla kuin lääketieteellisillä perusteilla tehtävää ympärileikkausta koskevaa nimenomaista lainsäädäntöä. Vaikka sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kysymyksestä suosituksen, se ei poista ympärileikkaukseen liittyviä epäselvyyksiä esimerkiksi suosituksen vastaisesti toimivien henkilöiden rangaistusvastuuseen liittyen. KKO on katsonut ratkaisevaksi sen, että 7- ja 12-vuotiaille pojille tehdyt toimenpiteet oli tehty lääketieteellisin kriteerein arvioiden ammattitaitoisesti, ja että toimenpiteitä oli pidettävä poikien edun mukaisina, joskin 12-vuotiaan pojan mielipide toimenpiteeseen olisi tullut selvittää. Vanhempia ja ympärileikkaukset tehnyttä henkilöä koskevat yllytys- ja pahoinpitelysyytteet hylättiin. (KKO 2016:14).

Toisessa tapauksessa isä oli kulttuuritaustastaan johtuen ympärileikkauttanut nelikuisen poikansa tämän suomalaisen äidin tahdon vastaisesti. Isä oli erehdyttänyt ympärileikkauksen suorittaneen lääkärin uskomaan, että myös lapsen äiti oli antanut toimenpiteelle suostumuksensa. KKO katsoi, että toimenpide olisi edellyttänyt kummankin vanhemman suostumuksen ja toimenpide ei siten ollut lapsen edun mukainen. KKO tuomitsi isän pahoinpitelystä rangaistukseen, mutta vapautti toimenpiteen tekijänä olleen lääkärin syytteestä (KKO 2016:15, ks. myös KKO 2008:93).

Urheilu ja harrastukset

Perinteisesti loukatun suostumusta on pohdittu tahallisten terveysvahinkojen aiheuttamisen yhteydessä. Käytännössä paljon tavallisempi tilanne on vaarannetun suostumus. Urheilussa ja harrastuksissa voidaan harvoin sanoa, että esimerkiksi nyrkkeilijä tai jääkiekkoilija antaa suostumuksensa vahingoittamiseensa. Pikemminkin hän suostuu lajille tyypillisiin vaaratilanteisiin ja niistä mahdollisesti aiheutuviin henkilövahinkoihin. Sama kysymys koskee sekä ammattimaista urheilua että osallistumista harrastustoimintaan.

Suostumusopit ja opit oikeudenvastaisuudesta soveltuvat tilanteisiin huonosti. Yleensä ongelmia pyritään lähestymään kysymällä, millä edellytyksin tilanteissa täyttyy seurausrikoksen rikostunnusmerkistö, koska urheilu on hyväksyttyä ja toivottavaa toimintaa ja koska urheilija on usein riskeistä hyvin tietoinen. Lisäsi urheilujärjestöt ovat omissa säännöissään määritelleet hyväksyttävän riskinoton rajat. Esimerkiksi jääkiekossa pelaajan voidaan katsoa suostuneen siihen, että pelitilanteessa voi aiheutua lieviä vammoja tavanomaisten pelin sääntöjen rikkomisenkin yhteydessä (KKO 1996:74). Sen sijaan vihellyksen jälkeiseen tappeluun ei pelaaja ole suostumustaan etukäteen antanut eikä sitä voida olettaa (KKO 1997:129). Myös ralliautoilussa kartanlukija suostuu normaalilla tavalla huolelliseen ralliauton kuljettamisen vaaroihin (KKO 1982 II 21). Sukellusharrastukseen osallistuja voi suostua harrastuksen riskeihin (KKO 1997:73).