Oikeustiede:kielelliset oikeudet Euroopan unionissa/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Euroopan unionin lainsäädäntö luo kansalaisille ja oikeushenkilöille oikeuksia ja velvollisuuksia. Oikeussubjektien oikeusturva vaatii, että niiden, joihin sääntely kohdistuu, on kyettävä ottamaan selvää lainsäädännön sisällöstä, siitä aiheutuvien velvollisuuksien laajuudesta sekä pystyttävä luottamaan sisällön oikeellisuuteen. Kyse on oikeusvarmuudesta, joka on unionin oikeuden perusperiaatteita ja kuuluu unionin oikeusjärjestykseen. Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään korostanut oikeusvarmuutta, jota on toteutettava siten, että lainsäädäntö on kansalaisten saatavilla sellaisessa kieliasussa, että sen sisältö voidaan ongelmitta selvittää.

Euroopan unionin perussopimuksessa neuvostolle annetaan oikeus vahvistaa toimielimissä käytettävät kielijärjestelyt. Neuvosto on antanut käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä asetuksen N:o 1, jossa vahvistetaan Euroopan unionin viralliset kielet ja työkielet. Asetukset ja muut yleisesti sovellettavat säädökset on laadittava ja julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä näillä kielillä. Oikeuslähteen muodostavat Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot julkaistaan samalla periaatteella.

Perussopimuksessa jokaiselle unionin kansalaiselle taataan oikeus kirjoittaa toimielimille ja elimille jollakin virallisella kielellä ja saada vastaus tällä samalla kielellä. Euroopan unionin tuomioistuimessa voidaan mitä tahansa virallista kieltä käyttää oikeudenkäyntikielenä.

Lisäksi Euroopan unionin perusoikeuskirja sisältää määräykset kieleen perustuvan syrjinnän kiellosta sekä kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamisesta.

Perussopimus mahdollistaa asetusten ja muiden yleisesti sovellettavien säädösten kääntämisen myös kaikille niille kielille, joilla jäsenvaltioiden ilmoitusten mukaan on niiden valtiosäännön mukaisesti virallinen asema koko niiden alueella tai osassa sitä.

Milloin jäsenvaltion perustuslaissa on tunnustettu asema jollekin muulle kuin asetuksessa N:o 1 mainitulle kielelle, jäsenvaltio voi antaa säädöksen, jonka mukaan jäsenvaltion kansalaisen halutessa osoittaa unionin toimielimelle yhteydenoton tällaisella kielellä, hänen on osoitettava viestinsä kyseisen jäsenvaltion nimeämälle elimelle. Tämä elin toimittaa unionin toimielimelle viestin ja sen käännöksen asetuksessa N:o 1 tarkoitetulla jäsenvaltion kielellä. Samaa menettelyä sovelletaan soveltuvin osin unionin toimielimen antamaan vastaukseen.

Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään pitänyt yksilöiden kielellisten oikeuksien ja mahdollisuuksien suojelemista erityisen tärkeänä unionin perusvapauksiin kuuluvan henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden kannalta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vapaata liikkuvuutta käyttäneillä on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti ko. jäsenvaltion kansalaisten kanssa siltä osin kuin on kyse tässä valtiossa käytettyjen kielten käyttämisestä mm. oikeudenkäynnissä.

Unionin tuomioistuin on myös katsonut, että yksi unionin oikeusjärjestyksen perusperiaatteista on, ettei viranomaisten toteuttamiin toimenpiteisiin voida jäsenvaltiossa vedota luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä vastaan ennen kuin asianomaiset ovat voineet saada asian tietoonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä suoritetun asianmukaisen julkaisemisen kautta.

Kirjoittaja: Kari Liiri