Oikeustiede:kansalaisaloite/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Kansalaisaloitteeseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita. Aloite laaditaan suomen tai ruotsin kielellä taikka molemmilla kielillä.

Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset (kannatusilmoitukset) kerätään paperimuodossa tai sähköisesti tietoverkossa. Paperimuotoisissa kannatusilmoituksissa käytettävästä lomakekaavasta säädetään oikeusministeriön asetuksella. Kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä.

Kannatusilmoituksia kerättäessä on aloite, tieto sen vireillepanijasta ja edustajasta sekä edustajan yhteystiedot oltava aloitteen allekirjoittajien nähtävissä. Aloitetta ei saa muuttaa kannatusilmoitusten keräyksen alkamisen jälkeen. Kannatusilmoituksia voidaan kerätä myös oikeusministeriön ylläpitämässä verkkopalvelussa. Tämän edellytyksenä on, että kansalaisaloitteelle on jo kerätty vähintään viisikymmentä kannatusilmoitusta kuukauden kuluessa aloitteen päiväyksestä ja että aloite täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset.

Edustaja toimittaa kansalaisaloitteen ja kansalaisaloitelain (13.1.2012/12) 9 §:n nojalla annetun Väestörekisterikeskuksen päätöksen eduskunnalle, jos perustuslaissa ja tässä laissa säädetyt aloiteoikeuden edellytykset täyttyvät.

Aloite raukeaa, jollei sitä ole toimitettu eduskunnalle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua 9 §:n nojalla annetusta Väestörekisterikeskuksen päätöksestä.

Kansalaisaloitteen vireillepanijan ja edustajan on huolehdittava siitä, että aloitteen tekemistä varten saatu taloudellinen tuki ja sen antaja ilmoitetaan, jos yksittäisen tuen tai useista samalta tukijalta saaduista suorituksista koostuvan tuen arvo on vähintään 1 500 euroa. Yksityishenkilön nimeä ei saa ilmoittaa ilman hänen suostumustaan, jos hänen antamansa tuen arvo on pienempi kuin 1 500 euroa.

Perustuslaki ja kansalaisaloitelaki eivät sisällä säännöksiä siitä, millä tavoin kansalaisaloite käsitellään eduskunnassa. Ensimmäisen kansalaisaloitteen (turkistarhauksen kieltäminen) saavuttua eduskunnalle sen käsittelytavasta käytiin keskustelua. Kansalaisaloitteen väitettiin olevan kilpailuasemassa suhteessa kansanedustajien lakialoitteisiin nähden ja erityisesti silloin, kun lainsäädäntöaloitteella on yli sata allekirjoittajaa. Hallituksen lakiesitykset on joka tapauksessa käsiteltävä valiokunnissa ennen niitä. Yli sadan kansanedustajan tekemä aloite on valiokuntakäsittelyasemaltaan muita lakialoitteita paremmassa asemassa.

Ensimmäisen kansalaisaloitteen tekijöiden taholta haluttiin varmistaa täysimittainen aloitteen valiokunta- ja täysistuntokäsittely. Toisaalta korostettiin, ettei kansalaisaloite voi ansaita perusteellisempaa käsittelyä kuin kansanedustajan tekemä lakialoitekaan: sellainenhan voidaan valiokunnalle lähettämisen jälkeen jättää valiokunnassa käsittelemättä, kuten yleensä käykin. Tällöin lakialoite raukeaa vaalikauden päättyessä. Esitettiin myös, että kansalaisaloite tulisi käsitellä siinä erityisessä etuoikeusasemassa, joka vähintään sadan kansanedustajan tekemällä lakialoitteella on. Eduskunnan puhemiesneuvosto pyysi lausunnot kansalaisaloitteiden käsittelytavoista *eduskuntaryhmiltä*.

Eduskunnan puhemiesneuvosto antoi 17.4.2012 suosituksia kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelystä:

Puhemiesneuvosto antoi keskiviikkona 17. huhtikuuta 2013 kolme suositusta kansalaisaloitteen käsittelyyn. Puhemiesneuvosto suosittaa, että valiokuntien tulisi ilmoittaa aloitteen tekijöiden edustajille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aloite on saapunut valiokuntaan, mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy.

Valiokuntien tulisi kuulla kansalaisaloitteesta säännönmukaisesti asiantuntijoita. Lisäksi puhemiesneuvosto suhtautuu myönteisesti julkisten kuulemistilaisuuksien järjestämiseen kansalaisaloitteesta.

Puhemiesneuvostossa todettiin, että perustuslaki, eduskunnan työjärjestys ja perustuslakivaliokunnan tulkinnat asettavat reunaehdot valiokuntaan tulevien asioiden käsittelylle. Näin ollen valiokunnalla on itsenäinen vastuu oman työnsä järjestämisestä.

Perustuslakivaliokunta totesi vuonna 2011 kansalaisaloitelakia käsitellessään, että kansalaisaloitteista ei aiheudu tarvetta muuttaa nykyisiä menettelyjä tai muodostaa uusia menettelyjä aloitetta varten. Tämä oli myös lähtökohtana puhemiesneuvostossa asiaa arvioitaessa. Sen mukaisesti valiokunta tekee päätökset kansalaisaloitteen käsittelystä ja aikataulusta. Samalla tavalla valiokunta päättää hallituksen esitysten ja kansanedustajien lakialoitteiden käsittelystä. Eduskunnalle toimitettu kansalaisaloite ilmoitetaan täysistunnossa, jonka jälkeen se otetaan päiväjärjestykseen lähetekeskustelua varten. Keskustelun lopuksi eduskunta päättää, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi.

Kansalaisaloite ilmoitetaan valiokunnalle saapuneeksi, minkä jälkeen valiokunta päättää, ryhtyykö se käsittelemään aloitetta sekä käsittelyaikataulusta. Lakiehdotusten valmistelussa tulee noudattaa hyvää lainvalmistelutapaa, mikä edellyttää huolellista valmistelua, riittäviä asiantuntijakuulemisia ja selvityksiä. Poliittiselle päätöksenteolle on ominaista, että valiokunnan jäsenet selvittävät oman eduskuntaryhmänsä näkemyksen käsiteltävästä asiasta. Kansalaisaloitteen tekijöiden edustajille on eduskunnan työjärjestyksen mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tämän ohella valiokunta voi kuulla asianomaisen ministeriön edustajaa sekä muita asiantuntijoita. Valiokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon. Puhemiesneuvosto kehottaa valiokuntia arvioimaan julkisten kuulemisten tarvetta kansalaisaloitteen käsittelyn aikana.

Valiokunta voi jatkaa asian käsittelyä mietinnön laatimiseksi. Mietintöluonnoksen pohjalta käydään keskustelu ja päätetään valiokunnan kannasta. Valiokunta voi ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lain säätämistä sellaisenaan tai muutettuna taikka kansalaisaloitteen hylkäämistä. Mietintöön voidaan liittää myös lausumaehdotus, jossa esimerkiksi edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy asiassa lainvalmisteluun. Valiokunnan mietintö tulee täysistuntokäsittelyyn, jossa keskustelu käydään mietinnön pohjalta. Täysistunto päättää mietinnön päätösehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Selvityksen pohjalta valiokunta voi päätyä myös siihen, että kansalaisaloite ei saa valiokunnan tukea ja että sen enemmästä käsittelystä luovutaan. Tämä ei merkitse asian raukeamista tai päätöstä kansalaisaloitteen hylkäämisestä, vaan se jää odottamaan mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä kuten hallituksen esitystä. Aloite voidaan ottaa myöhemmin uudestaan käsittelyyn valiokunnassa. Käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa perustuslain mukaan vaalikauden päättyessä.

Puhemies valvoo perustuslain nojalla, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia. Hän voi ja hänen tulee kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn, jos se on selvästi perus- ja ihmisoikeuksien vastainen.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita