Oikeustiede:kalastusvyöhyke/laajempi kuvaus
Linkit
Linkitä tärkeät sanat muihin wikiartikkeleihin tai muille verkkosivustoille. Se auttaa lukijoita ymmärtämään kontekstia.
SelväSinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavista syistä:
- Pyytämäsi toiminto on rajoitettu käyttäjille, jotka kuuluvat seuraavaan ryhmään: käyttäjät.
- Sinulla ei ole oikeutta muokata sivuja, jotka ovat nimiavaruudessa Oikeustiede.
- Käyttäjänimesi tai IP-osoitteesi on automaattisesti estetty MediaWikin toimesta.
Annettu syy on:
- IP-osoitteesi on listattu avoimena välityspalvelimena DNSBL:n mustalla listalla Tieteen termipankissa.
- Eston alkamisaika: 18. maaliskuuta 2025 kello 04.19
- Eston päättyminen: ikuinen
- Eston tarkoitettu kohde: 18.221.201.67
Tämä muokkausohjelma ei välttämättä toimi oikein tällä selaimella.
Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavista syistä:
- Pyytämäsi toiminto on rajoitettu käyttäjille, jotka kuuluvat seuraavaan ryhmään: käyttäjät.
- Sinulla ei ole oikeutta muokata sivuja, jotka ovat nimiavaruudessa Oikeustiede.
- Käyttäjänimesi tai IP-osoitteesi on automaattisesti estetty MediaWikin toimesta.
Annettu syy on:
- IP-osoitteesi on listattu avoimena välityspalvelimena DNSBL:n mustalla listalla Tieteen termipankissa.
- Eston alkamisaika: 18. maaliskuuta 2025 kello 04.19
- Eston päättyminen: ikuinen
- Eston tarkoitettu kohde: 18.221.201.67
Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä.
Tällä sivulla käytetty malline:
Palaa sivulle Oikeustiede:kalastusvyöhyke/laajempi kuvaus.
Palaa takaisin käsitesivulle
Oikeuskehitys. Kalastusvyöhykkeestä ei määrätä kansainvälisen merioikeuden
yleissopimuksissa. Se kehittyi käytännössä rantavaltioiden pyrkiessä turvaamaan kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet rannikkonsa läheisyydessä omille kalastajilleen. Erityisesti Latinalaisen Amerikan
valtiot
olivat toisen maailmansodan jälkeen vauhdittamassa kehitystä kohti yhä laajempia rantavaltiovyöhykkeitä. Kuitenkin vielä vuonna 1974
Yhdistyneiden kansakuntien
Kansainvälinen tuomioistuin
katsoi, että Islannin päätös ulottaa kalastusrajansa 50 meripeninkulman päähän rannikostaan ei ollut voimassa olleen kansainvälisen oikeuden mukainen (ICJ Reports 1974, s. 3 ja 175). Toisaalta samanaikaisesti YK:n III merioikeuskonferenssissa neuvoteltiin sekä vesi- että merenpohja-alueen kattavasta
talousvyöhykkeestä
, joka voisi ulottua 200 meripeninkulmaan asti. Tällainen talousvyöhyke myös hyväksyttiin konferenssissa laadittuun YK:n merioikeusyleissopimukseen. Koska kalastuskysymykset muodostavat keskeisen osan talousvyöhykejärjestelyä, sopimukseen ei ollut tarvetta sisällyttää erityisiä säännöksiä kalastusvyöhykkeestä.
Oikeusasema. Kalastusvyöhyke ei kuulu rantavaltion valtioalueeseen
vaan on osa
aavaa merta
. Kalastuksen osalta kalastusvyöhyke vastaa kuitenkin oikeusasemaltaan talousvyöhykettä. Kalastusvyöhykkeellään rantavaltiolla on yksinomainen oikeus kalavaroihin. Toisin kuin talousvyöhyke, kalastusvyöhyke ei luo rantavaltiolle erityisiä oikeuksia vyöhykkeen alaiseen merenpohjaan.