Oikeustiede:ilmailuoikeus

ilmailuoikeus

ympäristöoikeudessa

ilmailuoikeus

Määritelmä Käsittää ilmailun tarpeisiin tapahtuvat maankäyttöratkaisut niihin liittyvine lennonjohdollisine toimenpiteineen. Tässä ei tarkastella lentoliikennettä, lentolupia eikä lentoturvallisuutta. Näistä säädetään ilmailulaissa (2014, muutettu 2016).

Selite

Suomen alueella ilmailuun käytettävällä ilma-aluksella on oltava Suomen tai muun Chicagon yleissopimukseen liittyneen valtion kansallisuus tai erityinen Liikenteen turvallisuusviraston antama lupa, jollei Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista muuta johdu. Poikkeukset koskevat etenkin sotilasilmailua ja valtion ilmailualusten liikennettä.

Lentopaikalla tarkoitetaan määriteltyä aluetta, joka sijaitsee maalla tai vedessä taikka maalla olevalla kiinteällä tai merellä olevalla kiinteällä tai kelluvalla rakennelmalla ja jota on tarkoitus käyttää kokonaan tai osittain ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Ilmailulainsäädännössä säännellään lentämiseen tarvittavien maa- ja vesialueiden perustamista ja käyttöönottoa. Lentopaikan perustaminen tai laajentaminen vaatii yleensä varauksen kaavassa ja ympäristöluvan. Lentoasemaa varten voidaan alue hankkia lunastamalla.

Ilmailulainsäädäntöön kuuluvat myös hätätilannejärjestelyt, lentoetsintä ja lento-onnettomuuksien fyysinen jälkihallinta, esimerkiksi hylyistä huolehtiminen.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

• Chicagon yleissopimus
• ilmailu
• ilmailulaki
• lentoasema
• lentoliikenteen päästökauppa
• lentopaikka
• melunhallinta-asetus (EU)
• sotilasilmailu
• valtion ilmailualus

Käytetyt lähteet

HolloE2006

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:ilmailuoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ilmailuoikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →