Oikeustiede:ilmailuoikeus
ilmailuoikeusympäristöoikeudessa
| ilmailuoikeus |
Suomen alueella ilmailuun käytettävällä ilma-aluksella on oltava Suomen tai muun Chicagon yleissopimukseen liittyneen valtion kansallisuus tai erityinen Liikenteen turvallisuusviraston antama lupa, jollei Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista muuta johdu. Poikkeukset koskevat etenkin sotilasilmailua ja valtion ilmailualusten liikennettä.
Lentopaikalla tarkoitetaan määriteltyä aluetta, joka sijaitsee maalla tai vedessä taikka maalla olevalla kiinteällä tai merellä olevalla kiinteällä tai kelluvalla rakennelmalla ja jota on tarkoitus käyttää kokonaan tai osittain ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten. Ilmailulainsäädännössä säännellään lentämiseen tarvittavien maa- ja vesialueiden perustamista ja käyttöönottoa. Lentopaikan perustaminen tai laajentaminen vaatii yleensä varauksen kaavassa ja ympäristöluvan. Lentoasemaa varten voidaan alue hankkia lunastamalla.
Ilmailulainsäädäntöön kuuluvat myös hätätilannejärjestelyt, lentoetsintä ja lento-onnettomuuksien fyysinen jälkihallinta, esimerkiksi hylyistä huolehtiminen.Kirjoittaja: Erkki J. Hollo
Lähikäsitteet
- Chicagon yleissopimus
- ilmailu
- ilmailulaki
- lentoasema
- lentoliikenteen päästökauppa
- lentopaikka
- melunhallinta-asetus (EU)
- sotilasilmailu
- valtion ilmailualus
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:ilmailuoikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ilmailuoikeus.)