Oikeustiede:ennakkoperintä
ennakkoperintä
| ennakkoperintä |
Ennakkoperintä tapahtuu joko ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona. Ennakonpidätyksessä suorituksen maksaja vähentää ennakonpidätyksen määrän rahana maksettavasta hyvityksestä ja suorittaa pidätetyn määrän Verohallinnolle. Ennakonkannossa verovelvollisen maksettavaksi määrätään samansuuruisiin maksueriin jaettuna hänen arvioituja tulojaan vastaava veron yhteismäärä. Ennakonkanto on ennakonpidätykseen nähden toissijainen ennakkoperinnän muoto. Ennakonkannon piirissä ovat periaatteessa kaikki ne tuloverotuksen alaisuuteen kuuluvat tulot, joista ei toimiteta ennakonpidätystä. Ennakonkannon piiriin kuuluvat lähinnä elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun tulonhankkimistoiminnan tulon perusteella maksunpantavat verot.
Ennakkoperinnän tarkoituksena on varmistaa veronsaajien verotulojen kertyminen ennakolta verovuoden aikana ja jakaa verovelvollisen veronmaksu tasaisesti tulonsaamisjaksoille. Ennakkoperinnällä pyritään verovuoden aikana kantamaan mahdollisimman tarkoin se verojen ja maksujen määrä, joka tulee maksettavaksi lopullisessa verotuksessa (ennakkoperinnän vastaavuusvaatimus). Verovelvollinen voi oma-aloitteisesti täydentää toimitettua ennakkoperintää maksamalla ennakon täydennysmaksua, jos toimitettu ennakonpidätys tai maksuunpantu ennakko ei ole riittävä. Täydennysmaksulla voidaan välttää jäännösverolle laskettava korko.
Ennakkoperinnän piiriin kuuluvat 1) verotusmenettelylain mukaan valtiolle ja kunnalle sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle maksuunpantavat verot sekä 2) Kansaneläkelaitokselle perittävät sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu. Valtiolle maksettava yleisradiovero on kuulunut vuodesta 2013 lukien ennakkoperinnän alaisuuteen.
Ennakkoperintää koskevat keskeiset säädökset ovat ennakkoperintälaki (1118/1996) ja ennakkoperintäasetus (1124/1996) sekä niiden nojalla annetut Verohallinnon päätökset, kuten päätökset ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä sekä ennakonpidätysvelvollisuudesta vapauttamisesta.
Ennakkoperintään laajassa merkityksessä luetaan myös eri lähdeverotusmuodot ja työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittaminen. Ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintään eivät kuulu lähdeverotuksen alaiset tulot.Kirjoittaja: Asko Lehtonen
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Hirvonen&al1990, Laitinen&Peltomäki1985, PeltomäkiT2015
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:ennakkoperintä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ennakkoperintä.)