Oikeustiede:eduskunta/laajempi kuvaus

Tieteen termipankista

Palaa takaisin käsitesivulle

Valtiopäivätyössä (eduskunnan toiminnassa) on noudatettava perustuslain ja eduskunnan työjärjestyksen tarkkoja päätöksentekomenettelyä koskevia sääntöjä. Niiden noudattamista valvoo eduskunnan puhemies. Valvontaan osallistuu myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Mediassa näkyvin osa eduskunnan toimintaa ovat puhemiehen johtamat täysistunnot. Kansanedustajien työstä pääosa muodostuu heidän toiminnastaan eduskunnan valiokunnissa. Valiokunnat puolestaan käsittelevät täysistuntopäätöksiä valmistelevasti. Ne arvioivat pääasiassa hallituksen esitysten pohjalta lakiehdotuksia, vuosittain hallituksen esitystä valtion talousarvioksi ja muita finanssivaltaan kuuluvia esityksiä (mm. budjettilait) sekä erilaisia hallitukselta tulleita kertomuksia viranomaisten toiminnasta.

Eduskunnan keskeinen tehtävä on valvoa hallituksen toimintaa ja toteuttaa parlamentarismia: valtioneuvoston ja sen jäsenten tulee nauttia eduskunnan (enemmistön) luottamusta. Eduskunta voi päättää ns. epäluottamuslauseen, jolloin valtioneuvoston tai sen yksittäisen jäsenen on erottava. Tällaisesta seikasta päätetään useimmiten välikysymysmenettelyn yhteydessä.

Eduskunta valitsee pääministerin ja valintamenettelyyn liittyen vaikuttaa merkittävästi seuraavan hallituksen l. valtioneuvoston kokoonpanoon ja hallitusohjelman sisältöön.

Eduskunta hyväksyy lisäksi lainsäädäntöön liittyviä valtiosopimuksia (kansainvälisiä velvoitteita) ja niiden voimaansaattamislakeja. Se myötävaikuttaa myös Suomen hallituksen edustajien toimintaan Euroopan unionissa. Kun jokin unionin toimielimessä käsiteltävä asia, esimerkiksi suunnitelma EU:n asetuksen tai direktiivin antamiseksi, liittyy eduskunnan toimivaltaan, eduskunta PeL 96 §:n mukaan osallistuu Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun: eduskunta "käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa, ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan". Käytännössä tämä tapahtuu siten, että hallitus toimittaa asiassa ns. U-kirjeen tai E-kirjelmän eduskunnalle. Se lähetetään suurelle valiokunnalle tai unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ulkoasiainvaliokunnalle. Nämä valiokunnat - muilta valiokunnilta saatujen lausuntojen pohjalta - päättävät ns. eduskunnan kannasta. Eduskunnan kanta muotoillaan pääasiassa valtioneuvoston toimittaman aineiston pohjalta valiokunnan tietoon saatettuun valtioneuvoston alustavaan kantaan liittyen. Eduskunnan kanta on poliittisesti, parlamentarismin sääntöjen mukaan, valtioneuvoston jatkotoimia sitova tai ainakin ohjaava.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita