Oikeustiede:eduskunnan ulkoasiainvaliokunta/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Ulkoasiainvaliokunta on yksi eduskunnan pysyvistä valiokunnista. Valiokunnan, johon valitaan vähintään 17 varsinaista ja 9 varajäsentä, säädännäiset tehtävät ovat seuraavat: Valiokunnan tulee valmistella asiat, jotka koskevat Suomen kansainvälisten suhteiden kannalta merkittävien valtiosopimusten hyväksymistä ja voimaan saattamista taikka muutoin ulkoasiain hoitoa, kuitenkin niin, että tavanomaisen ja sisällöltään jonkin muun erikoisvaliokunnan toimialaan kuuluvan valtiosopimuksen hyväksymistä tai voimaan saattamista koskeva asia on valmisteltava asianomaisessa valiokunnassa, jos se on sinne lähetetty.

Valiokunnan tulee tarkastaa hallituksen kertomus siltä osin, kuin se koskee suhteita ulkovaltoihin, sekä tehdä siitä aiheutuvat ehdotukset. Valiokunnan tulee, niin usein kuin asianhaarat vaativat, saada selonteko valtakunnan suhteista ulkovaltoihin ja tietoja Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Valiokunta voi selonteon johdosta antaa hallitukselle lausunnon. Valiokunta käsittelee lisäksi yleistä turvallisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä ja kansainvälisiä järjestöjä koskevia asioita. Pääministeri antaa valiokunnalle tietoja ennen Eurooppa neuvoston kokousta ja kokouksen jälkeen siellä käsitellyistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista.

Valiokunta voi tarvittaessa antaa hallitukselle lausunnon selonteon ja saamiensa tietojen johdosta sekä lausunnon suomalaisen valvontajoukon asettamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön. Lisäksi valiokunta käsittelee hallituksen kehitysyhteistyökertomuksen sekä Pohjoismaiden neuvoston ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntien kertomukset.

Muiden valiokuntien tapaan ulkoasiainvaliokunnan istunnot ovat suljettuja, joskin myös ulkoasiainvaliokunta voi määrätä kokouksensa julkisiksi siltä osin kuin valiokunta hankkii tietoja asian valmistelua varten (asiantuntijain kuuleminen avoimessa istunnossa). Ulkoasiainvaliokunnan kuten muidenkin valiokuntien on noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota valiokunta katsoo välttämättömästä syystä asian erityisesti vaativan. Käsiteltäessä Suomen kansainvälisiä suhteita tai Euroopan unionin asioita valiokunnan jäsenten on kuitenkin noudatettava sitä vaiteliaisuutta, jota ulkoasiainvaliokunta tai suuri valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan on katsonut asian laadun vaativan.

Hallituksen ja valiokunnan yhteydenpito halutaan pitää luottamuksellisena, mikä käytännössä merkitsee yleensä sitä, että hallituksen edustajan annettua valiokunnan pyynnöstä valiokunnalle selonteon jostakin valtakunnan suhteita ulkovaltoihin koskevasta kysymyksestä (esim. selostus suoritetun valtiovierailun tuloksista, vireillä olevista valtiosopimusneuvotteluista ja hallituksen ulkopolitiikan suuntausratkaisuista) hallitus edellyttää, että valiokunnalle annetut tiedot pidetään salassa. Valiokunnan jäsenet eivät tällöin voi tiedottaa asioista edes omalle eduskuntaryhmälleen.

Ulkoasiainvaliokunnalle (ja suurelle valiokunnalle Euroopan unionin asioissa) on annettu muiden valiokuntien toimivaltuuksista poikkeava oikeus saada hallitukselta tietoja ulkopolitiikan kehityksestä, valtiosopimuksia koskevista suunnitelmista, vireillä olevista sopimusneuvotteluista jne. perustuslain 96 ja 97 §:n nojalla ulkoasiainvaliokunta saa hallitukselta tietoja sekä yleisestä ulkopolitiikasta että EU-liitännäisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (ns. UTP-asia). Valiokunta voi antaa asiassa lausunnon valtioneuvostolle.

Tietoja ulkopolitiikasta antavat valiokunnalle asian luonteen mukaan tasavallan presidentti, pääministeri, ulkoasiainministeri, eurooppaministeri, kehitysyhteistyöministeri tai ulkoasiainministeriön virkamiehet. Näiden luottamuksellisten tiedonantotilaisuuksien ohessa valiokunta kuulee muiden valiokuntien tapaan asiantuntijoita käsitellessään valiokunnan valmisteltavaksi toimitettuja, valtiosopimuksen hyväksymistä ja voimaan saattamista tarkoittavia hallituksen esityksiä ja hallituksen kertomuksia sekä antaessaan lausunnon muulle erikoisvaliokunnalle tuon valiokunnan käsittelemän asian ulkopoliittisista erityispiirteistä.

Muiden valiokuntien tavoin ulkoasiainvaliokuntakaan ei voi tehdä eduskuntaa tai hallitusta oikeudellisesti sitovia päätöksiä, määrittää parlamentarismin sääntöjen mukaan vaikuttavia kannanottoja kylläkin. Ulkoasiainvaliokunnan erityisasemasta seuraa, että sen vaikutusvalta hallituksen toimenpiteisiin on muiden valiokuntien vaikutusta suurempi. Tämän vaikutusvallan aste on vaihdellut. Joinakin aikoina ulkoasiainvaliokuntaa on informoitu puutteellisesti, ja valiokunta on usein esittänyt arvostelua tiedottamisen pintapuolisuudesta. Toisina aikoina hallituksen ja ulkoasiainvaliokunnan välinen luottamussuhde on ollut vahva, valiokuntaa on informoitu perusteellisesti, ja se on voinut merkittävällä joskin epävirallisella tavalla vaikuttaa ulkopoliittiseen päätöksentekoon.

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita