Oikeustiede:eduskunnan työjärjestys/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Ennen vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen voimaantuloa eduskunta hyväksyi perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetyn Suomen perustuslain voimaantulojärjestelyistä annetun lain nojalla Eduskunnan työjärjestyksen puhemiesneuvoston ehdotuksesta lainsäätämisjärjestyksessä. Työjärjestyksen käsittelymenettelystä ei vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksessä ollut tarkempia säännöksiä, vaan työjärjestys oli "eduskunnan vahvistettava". Se katsottiin eduskuntaa sitovaksi oikeussäännökseksi, jonka noudattamista täysistunnossa eduskunnan puhemies valvoi.

Voimassa oleva työjärjestys hyväksyttiin em. poikkeuslaissa vahvistetussa säätämisjärjestyksessä ainutkertaisesti. Työjärjestykseen tehdyt muutokset on sen jälkeen hyväksytty lainsäätämisjärjestyksessä perustuslain 52 §:ssä säädetyin tavoin.

Eduskunnan työjärjestys on oikeusvaikutuksiltaan asiallisesti tavallinen laki mutta ei lain nimisenä. Työjärjestys tuskin on mutatis mutandis samojen lainsäädäntövallan käyttämistä koskevien periaatteiden (mm. lakiviittaus- ja varausjärjestelmä, sekä sinänsä vain "lakia" tarkoittava delegointisäännöstö PeL 80 §:ssä) piirissä kuin ns. tavalliset lait. Eduskunnan puhemies valvoo työjärjestyksen noudattamista täysistunnossa, ja voi estää äänestyksen ehdotuksesta, joka on vastoin työjärjestystä (PeL 42.2 §).

Työjärjestyksen erikoisasemaa osoittaa se, ettei kansanedustajan lakialoiteoikeus koske työjärjestysmuutoksia. Puhemiesneuvoston ja kansanedustajan aloiteoikeudesta säädetään työjärjestyksen 21 §:ssä.

Eduskunnan työjärjestyksen merkitys korostui, kun siihen siirrettiin alkuaan perustuslakitasossa valtiopäiväjärjestyksessä olleita säännöksiä. Perustuslakivaliokunta arvioi mietinnössä uudesta perustuslaista työjärjestyksen suhdetta lakiin: työjärjestyksen ja lain eduskuntakäsittelyn samanlaisuus korostaa sitä seikkaa, että työjärjestystä tulee normistatukseltaan pitää asiallisesti lain tasoisena. Työjärjestyksen erikoisasema lakeihin nähden näkyy lähinnä vain työjärjestyksen sisällön rajoituksina: työjärjestyksessä säädetään valtiopäivillä noudatettavasta menettelystä sekä eduskunnan toimielimistä ja eduskuntatyöstä. Esimerkiksi valtioneuvostoa eduskunnan suuntaan velvoittavia säännöksiä ei ole mahdollista antaa yksinomaan työjärjestyksessä, vaan niiden tulee perustua joko perustuslakiin tai lakiin. Työjärjestyksessä voidaan säätää tarkemmin muun muassa edustajan puheoikeuden käytöstä (PeVM 10/1998 s. 17).

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita