Oikeustiede:asumisoikeusyhdistys/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Asumisoikeusyhdistyksiä koskeva laki on suhteellisen laaja. Sen viimeisen pykälän numero on 85, mutta laista on muutosten yhteydessä poistettu jo neljä pykälää ja vastaavasti lisätty kuusi eli pykäliä on nyt yhteensä 87. Laki alkaa perinteiseen tapaan yleisillä säännöksillä. Ensimmäisessä niistä säädetään lain soveltamisalasta ja toisessa todetaan, ettei asumisoikeusyhdistyksen jäsen vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

Lain toisessa luvussa on säädetty asumisyhdistyksen perustamisesta. Perustaminen päättyy yhdistyksen rekisteröintiin, minkä jälkeen asumisoikeusyhdistys voi hankkia oikeuksia, tehdä sitoumuksia ja olla asianosaisena viranomaisen luona.

Lain 3 luku koskee yhdistyksen jäsenyyttä. Sen aloittava lain 7 § kuuluu seuraavasti:

Jäsenet Asumisoikeusyhdistyksen jäsenenä voi olla luonnollinen henkilö, yhteisö tai säätiö, ei kuitenkaan toinen asumisoikeusyhdistys. Jokaisella luonnollisella henkilöllä on oikeus päästä yhdistyksen jäseneksi.

Asumisoikeuden haltija on yhdistyksen jäsen.

Jäsenyyttä ei voi luovuttaa toiselle.

Lisäksi 3 luvussa on säädetty jäsenen eroamisesta ja erottamisesta sekä jäsenluettelosta. Seuraavassa luvussa 4 säädetään asumisoikeusyhdistyksen kokouksesta ja edustajistosta. Edustajisto ei ole pakollinen. Luku on suhteellisen laaja.

Lain 5 luku koskee asumisoikeusyhdistyksen hallintoa. Suurin osa säännöksistä koskee hallitusta ja sen toimintaa. Asumisoikeuden säännöissä voidaan määrätä myös isännöitsijästä, mutta isännöitsijä ei ole pakollinen toimi yhdistyksessä. Yhdistyksen edustamisesta ja toiminimen kirjoittamista on omat säännöksensä.

Asumisoikeusyhdistyslain 6 luvussa säädetään asukashallinnosta. Luvun säännökset voidaan kuitenkin sulkea soveltamisen ulkopuolelle ottamalla siitä määräys yhdistyksen sääntöihin. Seuraava 7 luku koskee asumisoikeusyhdistyksen tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. 8 luku on otsikoitu seuraavasti: Tilinpäätös ja yhdistyksen varojen käyttäminen. Lainan ja vakuuden antaminen yhdistyksen jäsenelle tai siinä jotenkin toimivalle henkilölle on kielletty 60 §:ssä.

Asumisoikeusyhdistyksen lunastustakuurahasto on sääntelyn kohteena 9 luvussa. Rahastojen avulla pyritään varmistamaan, että asumisoikeuden haltija tarvittaessa saa lunastuskorvauksen luopuessaan asumisoikeudesta. Jokaisen asumisoikeussopimuksen tehneen asumisoikeusyhdistyksen on oltava lunastusrahaston jäsen (62 §). Säännöillä on pyritty varmistamaan rahaston pystyminen toimimaan lunastustilanteissa.

Kolme viimeistä lain lukua sisältävät määräykset yhdistyksen purkautumisesta, erinäiset säännökset sekä voimaantulo- ja siirtymäsäännökset.

Kirjoittaja: Ari Saarnilehto