Oikeustiede:asumisoikeuden haltija/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Asumisoikeusasunnoista annetussa laissa on runsaasti säännöksiä asumisoikeuden haltijasta ja asumisoikeuden saajan valinnasta. Edellytysten osalta asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 §:ssä viitataan saman lain 4 a ja 4 b §:ään. Lisäksi asumisoikeusasunnon hakumenettelystä ja asukkaiden valinnasta on omia säännöksiä, joita myös esitellään jäljempänä.

Asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin on laeilla 14.2.2003/127, 29.12.2005/210 ja 12.1.2007/22 lisätty pykälät 4 a – 4 g. Ensimmäisessä niistä ovat säännökset asukkaan valinnasta ja asukkaalle asetettavista edellytyksistä. Säännöksen mukaan valinnan asukkaasta tekee kunta. Se saa valita asukkaaksi vain puheena olevan lain 4 a §:ssä säädetyt edellytyksen täyttävän hakijan. Valittavalla hakijalla tulee esimerkiksi olla asumisoikeusasunnon tarve. Valinta hakijoista tehdään hakijoiden välillä heidän järjestysnumeroidensa järjestyksessä. Kunnan on tarkistettava, että järjestys on oikea. Kunta ei siis voi vapaasti valita asukasta, vaan kauimmin hakijana ollut, säädetyt edellytykset täyttävä hakija saa asunnon.

Poikkeuksesta edellä esitettyyn sääntöön on säädetty lain 4 b §:ssä. Kun talo on muutetaan asumisoikeusasunnoiksi, 18 vuotta täyttänyt huoneiston asukas ja oikeutensa häneltä johtava huoneistossa asuva perheenjäsen voidaan hyväksyä asumisoikeuden haltijaksi vastoin 4 a §:n estämättä valintaa. Vaihtoehtoisesti henkilö voi jatkaa huoneiston hallintaa vuokralaisena, tai huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajana tai osaomistajana. Tällöin henkilö voidaan myös myöhemmin hyväksyä asumisoikeuden haltijaksi asuntoon, jota hän tai hänen perheensä on hallinnut jo ennen talon muuttamista asumisoikeustaloksi. Säännöksellä ei ole muutettu asunnon luonnetta pysyvästi. Kun poikkeuksellisella tavalla huoneiston käyttöoikeuden saanut henkilö muuttaa huoneistosta ja se vapautuu, asumisoikeuden haltija valitaan asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 ja 4 a §:n säännösten mukaisesti.

Kunnan on ennen asumisoikeuden haltijaksi hyväksymistä tarkistettava, että hakija haluaa ottaa vastaan asumisoikeuden. Myös ehdollinen hyväksyminen on mahdollista. Jos niin toimitaan, asukkaan täytyy ennen enintään kuuden kuukauden määräajan kulumista esittää, että hän täyttää asumisoikeuden haltijan hyväksymiselle asetetut edellytykset. Hakijan tulee olla vähintään 18-vuotias henkilö, jolla ei ole hakualueella omistusasuntoa, joka ominaisuuksiltaan kohtuudella vastaa haettua asumisoikeusasuntoa, eikä hänellä saa olla varallisuutta siinä määrin, että hän voisi rahoittaa 50 prosenttia hakemaansa vastaavan asunnon käyvästä vapaasta hinnasta tai korjata hakualueella sijaitsevan omistusasuntonsa hakemaansa asuntoa vastaavaksi. Esitettyjä edellytyksiä ei sovelleta asumisoikeusasunnosta toiseen siirtyvään hakijaan eikä 55 vuotta täyttäneeseen hakijaan. Ryhmäasumisesta on edellä esitetystä poikkeavia sääntöjä.(Asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 a §)

Asumisoikeus osoitetaan nimettyyn tai muutoin riittävästi yksilöityyn huoneistoon valmistuneessa tai myöhemmin suunniteltavassa ja valmistuvassa asumisoikeustalossa (em. lain 4 a §:n 1 mom.). Säännösten mukaan paikkoja voidaan siis jakaa jo paljon ennen huoneiston valmistumista, joten odotusaika voi olla varsin pitkäkin.

Asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 b §:ssä on säädetty asumisoikeustaloksi muutettavan talon asukkaan etusijasta saada asumisoikeusasunto talossa, jossa jo asuu. Edellä esitettyjä edellytyksiä ei sovelleta asukkaan kohdalla. Kun hän luopuu asumisoikeusasunnosta, uusi asukas valitaan edellä selvitettyjen sääntöjen mukaisesti.

Asumisoikeusasunnoista säädetyn lain 4 c §:ssä on säädetty asumisoikeusasuntojen hakumenettelystä. Säännös on laaja. Siinä säädetään muun muassa hakijoiden ilmoittautumisesta kunnalle, järjestysnumeroiden jakamisesta ja hakijan ilmoitettavista tiedoista. Järjestysnumeroista on säädetty varsin laajasti epäselvyyksien estämiseksi.

Lain 4 d §:ssä säädetään talonomistajalle ilmoittautumisesta ja asumisoikeuden tarjoamisesta. Koska vapaarahoitteiset asumisoikeusasunnot on rakennettu toisenlaisella rahoituksella kuin muut, puheena olevan lain 4 e §:ssä on säädetty vapaarahoitteisten asumisoikeuden haltijoihin sovellettavista säännöksistä. Säätäminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että eräitä asumisoikeuden haltijoita koskevia säännöksiä ei sovelleta.

Asumisoikeusasunnoista annetun lain 4 f § sisältää määräykset asumisoikeuteen perustuvista osallistumisoikeuksista. Säännöksen mukaan asumisoikeuden haltijalla on oikeus osallistua asumisoikeustaloa koskevaan hallintoon ja päätöksentekoon. Asumisoikeusyhdistyksen omistamaan taloon säännökset eivät sovellu, vaan niissä sovelletaan asumisoikeusyhdistyksistä annettua lakia (1072/1994). Lisäksi lain 4 g §:ssä on säädetty, että valtion asuntorahasto voi antaa yleistä ohjausta muiden kuin asumisoikeusasunnoista annetun 3 §:n 3 momentissa säädetystä eli vapaarahoitteisten asumisoikeusasuntojen osalta asuntorahaston toimivaltaa on kavennettu.

Lain 1 luvussa on lisäksi säädetty säännösten pysyvyydestä, pakottavuudesta ja soveltamisen päättymisestä (5 §) sekä lain soveltamisalan ulkopuolisesta tuotannosta (5 a §).

Asumisoikeus voi kuulua kahdelle tai useammalle henkilölle yhteisesti (4 §:n 1 mom.). Sen vuoksi lakiin on otettu säännös myös yhteisomistussuhteen purkamisesta (35 §). Samassa säännöksessä säädetään osuuden luovutuksesta.

Kirjoittaja: Ari Saarnilehto