Saksan oikeus


Saksan oikeus

Määritelmä romaanis-germaaniseen oikeusryhmään lukeutuva Saksan liittotasavallan oikeusjärjestys

Selite

Saksan liittotasavallan oikeus juontaa juurensa roomalaisesta oikeudesta, joka resipioitiin Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa 1500- ja 1600-luvuilla. Sekä roomalainen oikeus että oikeuspositivismia 1800-luvulla seurannut käsitelainoppi (Begriffsjurisprudenz) vaikuttivat siihen, että Saksan oikeus muodostui luonteeltaan abstraktiksi ja käsitteelliseksi. Nämä ominaisuudet näkyvät edelleen vahvasti Saksan maineikkaassa viisiosaisessa Bürgerliches Gesetzbuch -siviililakikirjassa (BGB), joka tuli voimaan vuonna 1900 usean vuosikymmenen valmistelun jälkeen. Saksan oikeusjärjestyksen kehitykseen merkittävästi vaikuttaneena tekijänä on lisäksi mainittava kansallissosialismi, jonka aikana lainsäädäntöä muokattiin vastaamaan Hitlerin johtaman Kolmannen valtakunnan ideologiaa ja arvoja. Nykyisen muotonsa Saksan oikeusjärjestys saavutti vasta toisen maailmansodan seurauksena Saksan liittotasavaltaan (Bundesrepublik Deutschland, BRD) ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan (Deutsche Demokratische Republik, DDR) jakautuneiden Saksojen jälleenyhdistymisen myötä 3.10.1990.

Suomen oikeusjärjestyksen tavoin yksityis- ja julkisoikeuteen jakautuva Saksan liittotasavallan oikeusjärjestys muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden liittovaltiorakenteen vuoksi: lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä on sekä liittovaltion (Bund) että kuudentoista yksittäisen osavaltion (Land) tasolla (Bundesrecht ja Landesrecht). Normihierarkian huipulla on maan valtiosääntönä toimiva Saksan liittotasavallan perustuslaki (Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland vuodelta 1949), jota seuraavat lait (Gesetz), asetukset (Verordnung) ja määräykset (Satzung). Liittovaltio- ja osavaltiotason säädösten keskinäissuhteesta määrätään Saksan perustuslain 31 artiklassa, jonka mukaan ristiriitatilanteessa on noudatettava liittovaltiotason säädöstä ("Bundesrecht bricht Landesrecht"). Oikeuskäytännön osalta huomionarvoista on Saksan tuomioistuinlaitoksen erityinen rakenne: osavaltioiden sisällä yleisten tuomioistuinten hierarkia on kolmiportainen (Amtsgericht – Landgericht – Oberlandesgericht) ja neljäntenä asteena toimii liittovaltion ylin tuomioistuin Bundesgerichtshof.

Merkittävänä keskieurooppalaisena oikeusjärjestyksenä Saksan oikeudella on kautta aikojen ollut suuri kansainvälinen vaikutus. Hyvin aikaa kestäneestä Bürgerliches Gesetzbuch -koonnoksesta on sen valmistumisen jälkeen otettu mallia useassa maassa, kuten Kreikassa, Brasiliassa ja Japanissa. Lainsäädännön ohessa huomionarvoinen rooli on ollut saksalaisella oikeustieteellä, joka levisi 1800- ja 1900-lukujen mittaan etenkin oikeusoppineiden Saksassa suorittamien yliopisto-opintojen kautta laajalti Eurooppaan, myös Pohjoismaihin ja Baltiaan.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Emilia Lindroos

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EisenhartU2008, MusielakH-J2007, Reimann&Zekoll2005, RobbersG2012, Simon&Funk-Baker2006, WeselU2014, Gmür&Roth2011

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:Saksan oikeus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Saksan oikeus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →