Oikeustiede:Euroopan unionin erillisvirastot
Euroopan unionin erillisvirastot
Euroopan unionin erillisvirastot |
EU:n toimivaltuuksien kasvu, sääntelyn monimutkaistuminen ja nopea tekninen kehitys ovat johtaneet siihen, että komissio on delegoinut tehtäviään virastoille. Suurin osa EU:n erillisvirastoista on perustettu asetuksella SEUT 114 ja 325 artiklojen perusteella. Ne hoitavat teknisiä tai tieteellisiä tehtäviä taikka erityisiä hallinnointitehtäviä, jotka määritellään kunkin viraston perustamissäädöksessä. Virastot hoitavat niille delegoituja tehtäviä EU:n toimielimistä – ennen muuta komissiosta – riippumattomina. Komissio on kuitenkin tärkeä yhteistyökumppani niiden tehtävien suorittamisessa. Virastoilla on oikeushenkilön asema.
Perussopimukset eivät määrittele delegoinnin edellytyksiä tai yksityiskohtaisia menettelyjä. Meroni-doktriiniin pohjautuvan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionilla on oikeus siirtää toimivaltaansa ulkopuoliselle elimelle. Toimivallan siirtäminen voi kuitenkin käsittää ainoastaan tarkasti määritellyn ja valvonnan alaisen täytäntöönpanovallan. Komissio ei voi siirtää harkintavaltaa virastolle, ja viimekätinen päätösvalta tulee aina osoittaa unionin toimielimille. EU-tuomioistuimen tammikuussa 2014 antama ESMA-päätös mahdollistaa kuitenkin laajemman harkintavallan delegoinnin tietyissä tapauksissa.
Virastot voidaan luokitella kahteen pääryhmään: sääntelyvirastot ja toimeenpanovirastot. Sääntelyvirastot tukevat eri alojen politiikkojen täytäntöönpanoa. Virastot myös tuovat yhteen toimielinten ja kansallisten viranomaisten edustajia ja tukevat unionin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Sääntelyvirastot, joita on tällä hetkellä reilu 30, on perustettu toistaiseksi ja hajautettu eri EU-maihin. Suurin osa sääntelyvirastoista huolehtii omalla toimialallaan tiedonkeruusta, analysoinnista sekä yhteydenpidosta eri tahoihin. Muutamalla virastolla on myös toimivaltuuksia tehdä hallinnollisessa menettelyssä päätöksiä yksittäisissä asioissa. Tällaisia virastoja ovat esimerkiksi Yhteisön kasvilajikevirasto, Euroopan kemikaalivirasto, Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto sekä Euroopan lentoturvallisuusvirasto. Lisäksi muutamat virastot, kuten Euroopan lääketurvallisuusvirasto, valmistelevat päätösehdotuksia komissiolle, joka tekee lopullisen päätöksen.
Toimeenpanovirastot ovat komission määräajaksi perustamia virastoja, jotka auttavat komissiota EU-ohjelmien hallinnointitehtävissä. Ne sijaitsevat joko Brysselissä tai Luxembourgissa. Toisin kuin sääntelyvirastot, jotka ovat itsenäisiä suhteessa komissioon, toimeenpanovirastot ovat komission alaisia.Kirjoittaja: Emilia Korkea-aho
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SchützeR2015, BusuiocM2013, LeinoP2003
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Oikeustiede:Euroopan unionin erillisvirastot. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Euroopan unionin erillisvirastot.)