Kirjallisuudentutkimus:runousoppi
runousoppi
runousoppi |
Aristoteleen ajatuksiin palataan jatkuvasti yhä edelleen, Horatiuksen opin vaikutus oli ehkä suurimmillaan renessanssin aikana. Uuden ajan runousopeista huomattavimpia ovat François de Malherben L'Académie de l'art poétique (1610), Martin Opitzin Buch von der deutschen Poeterey (1624), Nicolas Boileau-Despréaux'n runokirje Art poétique (1674), Alexander Popen An Essay on Criticism (1711), Gotthold Ephraim Lessingin tutkielmat - erityisesti Laokoon oder Über die Grenzen der Mahlerei und Poesie (1766) ja Paul Claudelin Art poétique (1907). Moderneista runousopeista kuuluisimpiin kuuluvat Vladimir Majakovskin Kak delat stihi (1926, Kuinka säkeitä valmistetaan), Ezra Poundin The ABC of Reading (1934, Lukemisen aakkoset) ja Bertolt Brechtin Kleines Organon für das Theater (1949, Teatteriteoria).
Boileau-Despréaux kiteyttää klassistisen runousoppinsa maksiimiin: "Selvästi ajateltu on helppo kuvata,/ ja sanat sitä varten tulevat vaivatta." Tyystin toisenlaista poetiikkaa kuuluttaa symbolisti Paul Verlaine ohjelmallisen runonsa "Art poétique" (1874/ 1882, "Runon taide"; suom. Kyllikki Villa) säkeissä:
- De la musique avant toute chose,
Et pour cela préfère l'impair
Plus vague et plus soluble dans l'air,
Sans rien en lui qui pèse ou qui pose. - Musiikkia ennen muuta!
Paritonta ja siksi häilyvää,
mikä liukenee ilmaan, leviää,
ei pöyhkeilyä, ei painavuutta.
Equivalents
poetics | englanti | |
poética | espanja | |
poetica | italia | |
poietike tekhne | kreikka | |
ars poetica | latina | |
poétique | ranska | |
poetik | ruotsi | |
Poetik | saksa | |
poetika | venäjä | |
poeetika | viro |
Related Concepts
- runous (yläkäsite)
Sources
References
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.1.2021: Kirjallisuudentutkimus:runousoppi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:runousoppi.)
Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →