Kirjallisuudentutkimus:rekilaulu
rekilaulu
| rekilaulu |
Piirileikki-, tanssi- tai kyläkeinulaulu, joka tunnetaan myös nimillä rekiviisu, rekivirsi, piirilaulu, rinkilaulu, tanssilaulu, kujalaulu ja keijulaulu. Rekilauluja on laulettu pitkillä taipaleilla, pelloilla työtä tehdessä, järvellä soudellessa tai matkalla tanssipaikalle.
Suomeen rekilaulun oletetaan tulleen Saksasta Viron kautta. Rekilaulu on yleensä nelisäkeinen ja yksisäkeistöinen. Säkeistö koostuu kahdesta keskenään riimittyvästä säeparista, joista muodostuu nk. rekirytmi (abab). Runomitta oli aluksi trokeinen, kunnes rekilaulun kukoistuskaudella 1800-luvun loppupuolella daktyyli, peoni ja jambi mursivat mitallista yksitoikkoisuutta. Alkusointua ja toistoa viljellään runsaasti. Ensimmäinen säepari sisältää usein yleisluontoisen toteamuksen, usein myös luontokuvan, jälkimmäinen säepari viittaa puhujan omakohtaiseen kokemukseen. Laulujen aiheena on yleensä eroottinen rakkaus. Kuten seuraavissa esimerkeissä:
- Erokirjan kirjoitan
mä karmastuolin päälle.
Minä jätän vanhan kullan
liukkahalle jäälle. - Raita se kasvoi rannalla
ja lemmenkukkia viisi.
Ja eilenki illalla toisen sormus
helluni sormes kiilsi.
Erikieliset vastineet
| sleigh ride song (luo nimityssivu) | englanti (English) | |
| slagdänga (luo nimityssivu) | ruotsi (svenska) | |
| Reigenlied (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | |
| Reihenlied (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | |
| regivärss (luo nimityssivu) | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- kansanrunous (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:rekilaulu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:rekilaulu.)