Kirjallisuudentutkimus:peoni
peoni
| peoni |
Määritelmä
nelitavuinen joko aleneva tai ylenevä runojalka, rytmi- tai tahtiyksikkö, joka muodostuu yhdestä pitkästä painollisesta ja kolmesta lyhyestä painottomasta tavusta
Selite
Aleneva peoni merkitään - v v v, ylenevä peoni v v v -.
Peonisia säkeitä tavataan erityisesti antiikin kreikkalaisissa komedioissa. Esimerkiksi Englannin kirjallisuudessa peoni on harvinainen, hieman yleisempi uudemmissa suomalaisissa kansanlauluissa. Peoni esiintyy toisinaan myös mm. Eino Leinon, V. A. Koskenniemen, Juhani Siljon, Kaarlo Sarkian ja Aale Tynnin runoissa. Esimerkiksi Siljon "Excelsior"-runon (Runoja, 1910) neljäs säkeistö kuuluu (peonitahdit kursivoitu):
- Nyt äänetön on päivä ja lohduton yö
ja Tuonen lepo autuus jo oisi
mut ylemmäksi kutsuvi auringon työ
kuin käskynä se veressäni soisi.
Erikieliset vastineet
| paeon | englanti (English) | |
| péon | ranska (français) | |
| peon | ruotsi (svenska) | |
| Päan | saksa (Deutsch) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:peoni. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:peoni.)