Kirjallisuudentutkimus:metalyriikka
metalyriikka
| metalyriikka |
Metalyriikkaa edustava runous voi käsitellä esimerkiksi taiteellista inspiraatiota, runon luomisprosessia tai kirjallisuutta osana sosiaalis-kulttuurista kontekstia. Keskeistä on, että metalyriikkaa edustava runous viittaa aina tavalla tai toisella lyyriseen taideteokseen. Runon ulkopuoliseen fiktionaalisuuteen kuten muihin taidelajeihin viittaaminen kommentoi sekin epäsuorasti alkuperäisen tekstin fiktionaalisuutta. Metalyriikka on ennen kaikkea temaattinen ilmiö, jossa runous itsessään tematisoituu.
Metalyriikalla on pitkä traditio: metalyyrisiä runoja on kirjoitettu kautta runouden historian lähes kaikkien kansojen kirjallisuuksissa. Metalyriikan saama tutkimuksellinen huomio on kuitenkin ollut maltillista, eikä tutkimuksessa ole ollut yhtenäistä linjaa sen suhteen, millaisin termein runoutta itseään käsittelevään runouteen viitataan. Metalyriikan termi on ollut käytössä, mutta erityisesti englanninkielisessä tutkimuksessa sen rinnalla on puhuttu myös itsereflektiivisestä tai itsetietoisesta lyriikasta. Suomalaisessa runoudentutkimuksessa metapoetiikan käsitettä on usein käytetty metalyriikan synonyymina.
Metalyriikan näkyvimmäksi kansainväliseksi teoreetikoksi noussut Eva Müller-Zettelman on väitöskirjallaan Lyrik und Metalyrik: Theorie einer Gattung und ihrer Selbstbespiegelung anhand von Beispielen aus der englisch- und deutschsprachigen Dichtkunst (2000) vakiinnuttanut metalyriikan käsitettä runoudentutkimuksen diskurssissa. Väitöskirjassaan Müller-Zettelman esittelee metalyriikasta strukturalistisen typologian, jossa metalyyriset runot jaetaan toisaalta primaariin ja sekundaariin, toisaalta eksplisiittiseen ja implisiittiseen metalyriikkaan. Müller-Zettelmanin typologia erittelee sekä metalyriikan ilmenemistapoja että sitä, mihin metalyriikka kohdentuu ts. millä tasolla runous tematisoituu. Müller-Zettelmanin typologiaa on 2000-luvulla esitelty ja hyödynnetty suomalaisissa metalyriikkaa käsittelevissä tutkimuksissa ja artikkeleissa.Erikieliset vastineet
| Metalyrik | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- eksplisiittinen metalyriikka (alakäsite)
- implisiittinen metalyriikka (alakäsite)
- primaari metalyriikka (alakäsite)
- runous (yläkäsite)
- sekundaari metalyriikka (alakäsite)
Käytetyt lähteet
HollstenA2004, Müller-ZettelmanE2000, OjaO2004, OjaO2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:metalyriikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metalyriikka.)